maanantai 20. huhtikuuta 2009

eristystä ja sulkuja

- Äiti mul on vatsa kipee.
- Onko kipee vai huono olo?
- Varmaan huono olo.
Tämä keskustelu käytiin sunnuntai-iltana, ja lopun voi arvata. Iltakymmenestä aamukuuteen esikoinen väliin nukkui ja väliin kävi kurkkimassa pönttöön, tai jos ei jaksanut jalkeille nousta niin tähtäsi sankoon. 11-vuotiaan vatsatauti on onneksi jo aivan siistiä ja itsenäistä hommaa. Hyvä niin, sillä äidillinen huolenpito on jäänyt tämän taudin velloessa melko vähiin.

Tämän päivän nuori isäntä on viettänyt yläkerrassa roikkuen netissä ja katsellen n:ttä kertaa harry pottereita nauhalta, välistä on pitänyt käydä ottamassa päiväunet. Jokapojan unelmapäivä, jos huono olo jätettäisiin pois. Tämä kaikki on selvinnyt (huolehtivalle) äidille alakerrasta käsin. Aika ajoin huudetut kysymykset "mitä yläkerta?" ja "nukutko siellä?" tuottavat vastineeksi muminaa tai reippaampia vastauksia, joista voi päätellä potilaan kunnon. Portaikko toimii kotieristyksemme sulkutilana, johon jätetään tarjottimella pari suolakeksiä tai lasi kylmää jaffaa, ja vain pari kertaa piti kivuta portaat tarkastamaan tilanne paikan päällä. Jonka päälle taas pari painallusta käsidesiä.. Harkitsen vahvasti hengityssuojan hankintaa, tai vaikka ihan sellaista kokopukua niin kuin tieteisleffoissa.

Luulimme jo että tauti oli voitettu. Edellinen eristys purettiin viikonloppuna, vessat siivottiin ja tytöt saivat jo itse tehdä omat voileipänsä. Juustoa ei tosin vielä höylätty vaan käytössä oli epäekologiset mutta niin ihanan hygieniset yksittäispakatut viipaleet. Mutta jostakin maton mutkasta tai vessan nupista vielä irtosi sen verran virusta, että epidemia jatkuu. Vanha muistisääntö taudinaiheuttajien eliniästä "pari päivää pinnoilla, kuusi kehossa" pitää liiankin hyvin paikkansa. Lastemme lisäksi ainakin yksi kaveri on jo sairastunut, vaikka sairastamisen jälkeen on pidetty parikin varopäivää kavereiden ja koulun suhteen. Meille pääsi kyläilemään vasta perjantaina.

Oman vatsatautikantamme lisäksi kylällä pyörii toinenkin vatsatauti, jota oli päiväkodissa jo ennen pääsiäistä. Tämän paikallisen tautikannan takia peltonen oli päiväkodista pois jo ennen pääsiäistä, ja lomailu jatkuu yhden kokonaisen tarhapäivän jälkeen. Tässä ei enää tiedä ketä kaikkia pitäisi suojella ja miltä taudilta, mutta uusintakierros ei houkuttele hiukkaakaan, joten peltonen saa nauttia päiväkodin suunnitelmallisen varhaiskasvatuksen sijasta kotikasvatuksesta. Joka ei niin suunnitelmallista ole. Kuperkeikkoja ja kuravelliä tänään, mitähän huomiselle keksisi.?

Ei kommentteja: