Nuoresta iästäni :) huolimatta olen käynyt peruskoulun ja lukion täysin ilman tietoteknisiä apuja. Valinnaisaine nimeltä ATK tuli yläasteelle joskus jälkeeni, samoin tietokoneet. Rippikouluikään saakka lienen ajatellut, että tietokoneella työskentely tarkoitti kaksiväristen pelien pelaamista commodore 64:lla tai jotain sinne päin.
Ammattiopinnoissa oli sitten jo itsekin pakko jättää hyvästit mustalle matkakirjoituskoneelle ja siirtyä mikroluokkaan tekemään harjoitustöitä TEKO4:n avulla. Vuosikausia kestäneen opiskeluputkeni aikana koneet ja ohjelmat päivittyivät ja paranivat, ja monta tutkielmaa ja opinnäytettä on erinäköisistä ja -äänisistä kirjoittimista tulostettu, ihan onnistuneesti. Silti suhteeni tietokoneisiin on sangen epäluuloinen, ja pitäydyn mielelläni tutuissa näppäimissä ja komennoissa -puheet siitä, etten mitään vahingollista saisi aikaan kokeiluillani, eivät vakuuta.
Oman historiani tuntien ihmettelen itsekin, miten olen tullut ilmoittautuneeksi kesäyliopiston VERKKO-OPINTOIHIN. Olen kotiäidin aamutoimien jälkeen perehtynyt ohjevihkosiin, jossa neuvotaan mm. miten tuon objektin optimaympäristöön ja muokkaan sitä, tai miten osallistun net-meetingiin. Parin tunnin päästä pitäisi istua ensimmäisessä live-meetingissä pätevän näköisenä. Mutta siis vasta parin tunnin päästä, joten hyvin ehdin vielä perehtyä uusien termien, kuten "tiedostopolku" tai "html-editori" sisältöön .
Henkilökohtainen atk-tuki asuu onneksi samassa taloudessa, eli paniikki pois. Mutta nyt olenkin päättänyt yrittää selviytyä ihan itte, tai melkein: en totta vie ole liian vanha oppimaan uutta. Lisäksi aviopuolisoiden väliset opetustilanteet eivät aina sisällä rakkaudellista pedagogiikkaa. Itselläni on mm. hämäriä mielikuvia reilun kolmenkymmenen vuoden takaa kuplavolkkarin takapenkiltä, josta käsin seurasin etupenkillä tapahtuvaa valmennusta insinööriajoa varten... Toisaalta, kortti tuli. Katsotaan, mitä tästä tulee.
Mitä mieltä äänikirjoista?
5 viikkoa sitten
3 kommenttia:
Ymmärrän yskän sillä tämä vanha huuhkaja on koko illan näperrellyt kuvatiedostojen kanssa ja, usko pois, kuvat on turvallisesti koneella ja joka kuvalla oma nimi! Oppia ikä kaikki! Mihin vielä päädynkään!!!
Tsemiä verkko-opintoihin. Kerran opettelet ne jutskat nyt niin pärjäät seuraavat 10vuotta! Optima on onneksi helppo ja nopsa alusta, ei kun kikkailemaan! (muista osallistua aktiivisesti kaikkiin turhanaikaisiinkin verkkokeskusteluihin niin saat hyviä arvosanoja) ;)
Ai niin, arvosanoja. En muistanut että opiskeluun kuuluu sellaisiakin.
Valokuvabisnes kuten kaikki tietokoneisiin liittyvä on täysin herrani hallussa. Ja hyvää apua saan esikoiseltakin. Mutta juuri tässä vaiheessa on tsempattava: kun lapset huristaa vasenta kaistaa äitistä ohi.
Lähetä kommentti