sunnuntai 21. joulukuuta 2008

toispuolinen taksikuski

Valmista alkaa olla. Talo on tonttujoukkojen jäljiltä juhlakunnossa (hetken ainakin), ja pakastin, jääkaappi ja kylmäkuisti täynnään jouluista syötävää. Innostuin jopa leipomaan, ihan vain sen verran että tunsi jotain tehneensä ja samalla tupaan saatiin joulun tuoksuja (eikä tarvinnut turvautua hätävarakeinoon, kardemumman ripotteluun uunipellille..). Tuoksut tosin vaihtuivat jo hetken päästä väkevämpiin, kun esikoinen keksi kaverinsa kanssa kuumentaa sählymailaa hellan päällä käyristämistä varten.

Kylmäsäilytystilojen lisäksi myös majoitustilat alkavat täyttyä mukavasti, ensimmäiset jouluvieraat saapuivat suoraan keski-euroopasta. Heitä noutaessani (ei sentään keski-euroopasta) tapahtui se, mitä olenkin jo odottanut tapahtuvaksi: lähdin ihimisten ilimoille ilman vasenta rintaani.. Huomasin proteesin puuttumisen kyllä jo automatkalla, mutta ajattelin, etten minä nyt lentokenttää julkisempaan paikkaan ole menossa:) Onneksi kukaan ei yöyhdeltä jaksa tuijotella lähimmäisiä kovin tarkasti, ja toppatakki peitti mukavasti toispuolisuutta. Ja niin siinä kävi, ettei hullu huomannut eikä viisas virkkanut mitään. Täytynee silti jatkossa ennen kotioven sulkemista tarkistaa tutut ja uudet asiat: hella pois päältä, mukana kotiavain, silmälasit, rinta ja (kohta) peruukki. Onneksi hampaat on vielä omat.

Tuore jäneksen jälki

Tämä on sangen uusi juttu, tapahtui nimittäin tänään sunnuntaina.
Saimme ystäväpariskunnalta pirkanmaalta viestin, että ovat tulossa kotikonnuilleen, pitkästä aikaa, ja haluaisivat meitä (tosi) vanhoja ystäviä nähdä. Sehän meille pohjoiseen jääneille perheille sopi, aivan liian harvoin tapaamme. Neljän perheen yhteinen aika järjestyi sunnuntai-iltapäivästä. Oli kuulema aihetta juhliakin, naisen ikään astumista, uutta vauvaa ja gradunkin valmistumista. Nyt rupesivat pienet kellot soimaan naisväen päässä.. mitä vielä? Kun loppuviikosta tapaamispaikaksi kerrottiin vanha pappila joen takana, alkoi salaisuus olla selvillä.
Naisen vaisto on tarkka: pappilan portailla meitä oli vastassa tuore hääpari. Ihana jouluyllätys, ihanat, koitoisat juhlat! Nautimme todella hetken elämästä ja ystävyydestä.

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos kauniista joulukortista - ja hyvää joulua!