tiistai 3. elokuuta 2010

syöpäarvon anatomiaa

"Mitä on endometrioosi?", uteli mieheni, joka osallistui kanssani syöpäarvon selitystalkoisiin. Googlettamalla löytyi tietoa, varsinkin englanninkielisiltä sivustoilta, joilta mieheni endometrioosi-sanankin bongasi. Epäilen kuitenkin, ettei endometrioosi selitä syöpäarvoni nousua, sillä arkisemmalta nimeltään sairaus on kohdun limakalvon sirottumatauti. Kohduttomuuteen ja vaihdevuosiin kaatuu kohdallani myös kivoimman kuuloiset selitykset, kuukautiset ja raskaus:)

Seerumista mitattavan syöpämarkkerin ca 12-5 seuranta kuuluu munasarjasyövän kontrollointiin niissä tapauksissa, joissa arvo on ollut koholla diagnoosivaiheessa. Tällöin katsotaan, että markkeri on sensitiivinen taudin suhteen, ja sen noususta voidaan ennakoida mahdollista uusiumaa. Itselläni tuo arvo antaa vain suuntaa, mutta sitä seurataan. Tähän saakka seuranta on lisännyt turvallisuuden tunnettani, mutta edelliskerrasta viisinkertaistunut arvo soittaa luonnollisesti syöpäkelloja päässäni. Mutta mutta, muitakin syitä markkerin nousulle voi tosiaan olla.

Vatsaontelon kudosneste nostaa markkeria, samoin hyvänlaatuiset kasvaimet. Sen tekevät myös muut syövät. "Ei kahta ilman kolmatta", sanotaan, mutten jaksa uskoa suomalaisiin kansanviisaisiin. Jäljelle jäävät moninaiset tulehdukset, ja niihin olen pannut toivoni. Ehkäpä olkapäävaivanikin on ollut kaikesta huolimatta tulehduksellinen, kukapa tietää. Tulehdusarvoja kun ei missään vaiheessa ole mitattu, ja tällä erää tilanne on rauhoittunut käsikauppalääketasolle.

Mutta murehdittu ei olla, kuten lupasin. Eteläpohjanmaalta jatkoimme peltosen kanssa matkaa koiramäen serkusten luokse villilään, ja pikkuväen kanssa touhutessa ei syöpä juuri mieleen muistu. Paljon akuutimpaa on se, millaisella lusikalla puuroa syödään, kuka ehtii ensiksi kiikkuun ja erityisesti se, kuka aloitti ja kenen on syy. Huomenna junailemme sitten kotia ja kontrollia kohti, mutta illaksikin olen suunnitellut jo muuta puuhaa kuin jännittämisen -sille olen alustavasti varannut aikaa torstaina aamuyöstä.

Olivat kontrollin tulokset sitten sitä taikka tätä, olen päättänyt suhtautua tulevaan kuten viikonlopun synttärijuhlien sankaritar. Synttärikakkua syödessä juttelimme pöytäseurueen kesken ensi kesän herättäjäjuhlista, joita heinäkuun alussa vietetään ja veisataan pohjolan valkeassa kaupungissa. Kutsuin juhlavieraita myös meille käymään, yöpymäänkin, nurkilla kun ovat. Yhdeksänkymmenvuotias syntymäpäiväsankari kuuli jutustelumme, ja hihkaisi välittömästi: "Ja mää kans!".

10 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hyvää lukemista torstain aamuyölle? Kauniita kaikukuvia huomiselle! Kannatellaan ajatusten voimalla.

betty kirjoitti...

Kiva että on ollut touhua! Itekin totesin, että työ (sulla se ei nyt just käy) ja toiminta (sitä sulla onkin riittänyt !)on paras apu odotukseen. Toivottavasti touhua on ollut sen verran, että torstainakin aamuyöllä nukut : )

Ja mää kans -asenne näemmä lupaa pitkää ikää ! Peukut on pystyssä, vain kauniita kuvia sinulle, kiitos.

Anonyymi kirjoitti...

Tiina - loistava asenne !!! Kadehdittava ! Nuoresta iästäsi huolimatta omaat mahtavan elämän ja elämisen asenteen. Hienoa !
Voimahali ja iltarukouksissa Tiina mielessä !
pirtsikka

Tee ‎| teehki@gmail.com kirjoitti...

"Ja mää kans!" - ihana ♥
Voimahali täältäkin ja niille kauniille kaikukuville peukut!!

Kiara kirjoitti...

Tää on täällä mukana ajatuksen voimalla.

Kitsune kirjoitti...

Kauniita maisemia toivotan huomiselle.

Ja asennetta en voi kuin ihastella! Mää kans. :)

tiina kirjoitti...

Stieg larsson kakkonen odottaa aamuyön aavehetkiä, kiitos rk vinkistä. Ja kiitos muillekin tsemppaajille, tiedän olevani monen iltarukouksessa tai -huokauksessa tai ajatuksissa muuten vaan.

Nyt tuli vielä oikean kyljen kipu häiritsemään oloani. Hmm. Huomiseen ei onneksi ole monta tuntia.

Junamatkasta muodostuikin mielenkiintoinen elämys: tampereelta lähtiessä nähtiin tikkuaskin kokoisia rakeita, sitten salama iski junien kulunvalvontaan (ja räiskyi muutenkin aivan päällä) ja matka taittui ehkä 10km tuntinopeudella ensimmäisen tunnin. Toinen ukkosmyräkkä koettiin eteläpohjanmaalla, ja taas madeltiin.. Yllättävän hyvin aikataulua saatiin kirittyä kiinni, mutta olihan jännää.

Kotona ihasteltiin myräkkää vielä toista tuntia iltasella, oli sen verran kaukana että voitiin tosiaan ihastella.Nyt on taivaanranta selkeä ja sees, ihan kuin tämän tytön mieli. Nyt mää kans nukkumaan!

Sipulix kirjoitti...

Kauniita kuvia...hengessä mukana. S

Tee ‎| teehki@gmail.com kirjoitti...

Täällä ollaan hengessä mukana ja odotetaan hyviä uutisia!

Anonyymi kirjoitti...

Huokaukset, ajatukset, rukoukset; kaikki on "on"!