tiistai 28. lokakuuta 2008

täysihoitoa ja täysihoitoa

Joku ystävällinen sielu oli tilannut minulle näytteen matka-lehdestä. Kerrankin lehti, jossa kukaan ei ollut sairastunut tai parantunut Vakavasta sairaudesta. Viikkolehdet kun eivät juuri muusta ole kirjoittaneet viimeisten parin kuukauden aikana. Tai ehkä vain oma näkökyky on ollut terävänä:)

Lehteä selatessani uskalsin jo unelmoida keväisestä kroatiasta ja ikuisesta roomasta. Vai olisiko vuorossa hauska lontoo tai monien suosittelema barcelona? Välimeren reissu jäi nyt sairauden takia väliin, mitä en kyllä tässä tilanteessa ole jaksanut suuresti harmitella. Ikuinen positiivari löytää kuitenkin aina hyviä puolia: Oma syyslomaviikkoni sairaalassa, täysi- ja tehohoidolla, tuli maksamaan rapiat 200e, kun peruuntuneesta matkastani hyvitettiin 900e. Vielä kun lasketaan matkalla säästyneet pääsymaksut museoihin, kalliit kiertoajelut ja muu sivistävä, jonne ammattikasvattaja-äiti olisi porukkansa raahannut, päästään jo mukavan suuruiseen välirahaan. Pikaisella laskutoimituksella puhutaan riittävän suuruisesta matkabudjetista kahdelle aikuiselle kivaan kaupunkikohteeseen. Täysihoidolla.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Juuri tuota unelmointa minäkin teen:)Rahat tiukilla tämän osapalkan ja kohta pelkän sairaspäivärahan kanssa, mutta luotan tulevaan ja uskon jostain repiväni summan matkaan. Hyvässä seurassa Firenze, Riika, Korfu? Siinä suosikkiunelmakohteeni tällä hetkellä..Auttaa hetkittäin tämän kituuttamisen keskellä..Ensi kevät matkaunelmani ajankohtana, kun olen päässyt ainakin hetkeksi yliopistosairaalamme napanuorasta..Ainakin fyysisesti...


Ja täysin totta, ei naistenlehteä joka oikeasti ei käsittelisi edes jollain tasolla jonkun syöpätarinaa...

Voimia tavalliseen arkeen meille kaikille tämän polun kulkijoille..ja kaikille lähellämme taapertaville:)
Nina

Anonyymi kirjoitti...

Aivan hillitön asenne sulla (=
Yritän ottaa mallia, kun tässä on alkamassa oma tieni ainakin tuon rintasyövän kanssa. Munasarjoissakin on jotain tuntemuksia jo aikansa ollut.. Olen vasta näin alussa tämän blogin lukemisessa, mutta oli ihan pakko kommentoida. Toivottavasti jatkossa on myös positiivisia uutisia odottamassa ;)
Iloa ja valoa,
Tee