keskiviikko 8. lokakuuta 2008

Rintasyöpä, kohtusyöpä, vatsasyöpä..

Eilinen kului sairaalassa levinneisyystutkimuksissa. Päivä oli ohjelmoitu aamu 8:sta eteenpäin pitkälle iltapäivään. Toiveikkaina odoteltiin huojentavia vastauksia, joihin imusolmukkeiden puhtaus viittasi.

Ylävatsan ultrassa mainitsin alavatsakivuista. Ja sieltäpä sitten löytyikin myooma, jonka olemassaolosta olin kuullut gynen käynnillä pari kuukautta aiemmin. Röntgenlääkäri ei ruvennut tarkemmin sitä tutkimaan, kun kuuli että minulla oli gynen polille aika tulossa. Kolmen viikon päähän!

Siltä seisomalta kävelin naistentautien poliklinikalle ja esitin huoleni. Pää ei kestä kolmea viikkoa odotusta. Asiani kuunnellut hoitaja onneksi tajusi hätäni. Samalle päivälle oli peruutusaika. Kiitin sydämeni pohjasta.

Vietimme intensiivisen puolituntisen mieheni, kahden lääkärin, hoitajan ja opiskelijan kanssa pienessä huonessa. Vastauksena vasta epävarmuutta ja epäilyä: alavatsalla ehkä toinen syöpä. Kohtu, munasarja, suolisto..? Levinnyt? Päässä alkoi soida Lavin laulama tukilisäjenkka uusin sanoin: kohtusyöpä, suolisyöpä, mikä syöpä ..kuka hitto niistä oikein selvän saa..

Mahdollisuudet vielä hyvänlaatuisuuteen (näin ainakin minulle sanottiin), toivoa sopii myös että "vain" gynen ongelma -olisi kai helpompi hoitaa. Mitähän tässä kannattaisi toivoa ja auttaako toivo mitään? Mikä on todennäköisyys että sairastaa kahta eri syöpää yhtä aikaa? Mummosyöpiä 36-vuotiaana? Riittääkö tämä, vai odottaako nurkan takana taas uusi yllätys, syöpä?

Lääkäri kysyi, miten jaksamme. Hyvin kai. Onko edes vaihtoehtoja? Sympatiaa, ystävällisyyttä ja asiantuntemusta saimme sairaalareissulla osaksemme, se tuntui hyvältä. Samoin kuin tieto keuhkojen ja luuston "puhtaudesta". Pienestä se on ilo otettava.

5 kommenttia:

Maittaela kirjoitti...

Löysin blogisi vasta nyt, olemme tainneet liikkua samoilla areenoilla kuitenkin viime aikoina?
Sanat jää uupumaan, kun mietin millaiselta mahtaa tuntua kun joutuu pohtimaan onko itsellä useampi syöpä. Kun yhdessäkin on jo tarpeeksi..
Toivottavasti uutiset ovat positiiviseen päin. Lähettäisin rutkasti voimia sinulle ja perheellesi, mikäli se vallassani olisi.

tiina kirjoitti...

Hei!

Samoilla sivuilla liikutaan:)

Nyt taitaa surffailuun tulla katkoa, täältä sairaalasta käsin tämä on aika työlästä. Ovatkohan kuulleet langattomasta verkosta.?

Annukka kirjoitti...

Kylläpä nyt melkoisilla uutispommeilla heittelevät. Lähetän täältä sylin täydeltä empatiaa ja tukullisen kauniita ajatuksia loppuvuoden päiviä siivittämään. Uusi vuosi tuokoon vain hyviä uutisia tullessaan!

Anonyymi kirjoitti...

Lueskelin joitakin kirjoituksiasi, voimia Sinulle!
Ikäiselläsi naisella yhtaikainen rinta- ja munasarjasyöpä on todennäköisesti perinnöllistä alkuperää - BRCA-mutaatiosta johtuva. En ehtinyt kahlata kaikkea läpi, mutta onkohan Sinulle suositeltu mutaation seulontaa? Sinun kohdallasi tiedosta tuskin on hoidollista hyötyä. Mutta jos Sinulla on tyttöjä, tieto mahdollisesta periytyvästä syöpäalttiudesta voi olla ratkaiseva heidän terveytensä kannalta!

tiina kirjoitti...

Kiitos viestistä!
Geenitutkimukset tehty, ja BRCA1 löytynyt. Lasten takia toki testeihin menin, sekä muun nuoren suvun. Joskus geenitiedosta on apua myös hoidon valitsemisessa, lähinnä kai niin, ettei perinnölliseen syöpään pure kaikki hoidot.