Sädehoito-osastolta sai erinomaisen lähdön vapun viettoon. Kevättä tuli rintaan päiväannos 2 greytä, ja fiilis oli korkealla jo astuessamme oysin kellarista iltapäiväauringon hemmoteltaviksi. Olen toivonut hoitoajat aamupäiviin, ihan perusluterilaisen elämänasenteeni vuoksi, eli ensin työ, sitten huvi:) Välillä tulee kuitenkin aikataulumuutoksia, kun pitkämatkalaiset haluavat ajoissa viikonloppuvapaan viettoon tai kone on huollossa tai -en tiedä. Klo 14 ei ole aamupäivää kuin vappua viettäville opiskelijoille, mutta sekin aika passasi aivan mainiosti.
Ja ihan hyvin ehdittiin vielä huvittelemaan. Ihmiset olivat heränneet talviuniltaan ja kaupunki oli täynnään väkeä, mahtuipa opiskelijoiden ja juhlivan työväen sekaan pari pupua ja sammakkoakin, kvaak. Tunnelmaa nostivat kuohujuoman lisäksi aurinko ja hyvät ystävät, joiden kanssa meno villiintyi siis aivan eläimelliseksi (kuten kuvasta näkyy). Mies naureskeli, että kävi hyvä flaksi, kun vei puputyttöä hotelliin puolilta öin.
Vappupäivänä juhla jatkui perheen kera. Työväenaatteille tai muillekaan pyrkimyksille ei juuri ajatuksia uhrattu, riitti kun aurinko paistoi ja torvimusiikki soi kävelykadulla. Eläinpäähineet vaihdettiin (ex)valkoisiin lippalakkeihin, kuten tapana on, ja sima korvasi kuohuvamman juoman. Toisin kuin torvensoittajilla, jotka eivät todellakaan totisia olleet nautiskellessaan kappaleiden välillä ilmeisen prosenttipitoisia juomia. Soitanta pysyi koffista ja asti tostista huolimatta kutakuinkin nuotissaan ja intoutuipa moni vapunviettäjä pyörähtelemään humpan tahtiin. Betoniparketilla humppasivat myös mies ja peltonen. Isommat yrittivät näyttää siltä, kuin eivät humppaajia tuntisi, esiteininä kun täytyy olla tosi cool. Onneksi myöhäisteininä ei enää tartte:)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti