perjantai 5. maaliskuuta 2010

ilon kautta lomalle

Työviikko meni ensimmäisen totaaliväsypäivän jälkeen nopeasti. Onko siitä vain viisi päivää, kun kotiuduimme häähumun ja kiasmatapaamisen viipyilevässä jälkilämmössä? Kaverikahvit oli onnistunut kohtaaminen, ja vaatii vielä useamman uusinnan. Ikimuistoisten kaverikahvien lisäksi museo tarjosi meille sunnuntaina myös nykytaidetta, puhuttelevan pyrähdyksen verran, ja tuo tunnin näyttelykierros tarjoaa myös tämän päivän prologin. Vaikuttavin kolmesta esillä olleesta taiteilijasta oli irakilaissyntyinen adel abin, jonka töitä oli eri puolella museota. Alakerran "baghdadin matkatoimistossa" pyöri videoinstallaatio, jonka kuvat jäivät lähtemättömästi mielen verkkokalvolle.

Videoinstallaatio oli "turistimainos" baghdadin kaupungista. Esittelyvideossa makea naisääni kertoili vuolaasti muinaisen suuren kaupungin ihmeistä ja nähtävyyksistä, mutta kuvissa nähtiin kauhua ja kuolemaa, joskin myös välähdyksiä toivosta. Murheen ja riemun kuvat vuorottelivat varoittamatta, yhdessä hetkessä äiti tunnistaa poikansa ruumista, toisessa amerikkalaiset naissotilaat tanssivat kadulla. "Turisti-infossa" jaettiin baghdadin esitettä, josta selviää mm. kaupungin museot -jotka valitettavasti ovat kaikki tuhottu tai ryöstetty ja siksi kiinni. Autonvuokraajia varoitetaan polttoaineen vaikeasta saatavuudesta, ja menopeliksi suositellaan tankkia, jonka voi valita useammasta eri mallista. Karmein valokuvin kuvitettu esite päättyy varoitukseen: do not trust anyone!

Kuvan ja äänen ristiriita aiheutti välillä naurunpyrskähdyksiä, ja kiirehdinkin katsomaan ympärilleni.. eihän kukaan vain luule minun naureskelevan vakavalle asialle? Näyttelyn idea selkiytyi yläkerran aulassa. Non stoppina pyörivässä videohaastattelussa taitelija kertoo töidensä synnystä. Lapsuus ja nuoruus sotaa käyvässä kaupungissa tulee ulos kuvina ja kuvasarjoina, taiteena. Musta huumori ja ironia on taiteilijasta hyväksyttävä lähestymistapa kaikkeen inhimilliseen, sillä nauru vakavalle herättää tunteita ja ajatuksia, ja taiteen tehtävä on jättää jälki kokijaansa. Kyllä adel oikeassa on. Huumori on toimiva keino käsitellä pahaa, riehuupa vihollinen sitten maalla, merellä ja ilmassa tai omassa kehossa.

Syöpäkin on vakava asia, mutta sille voi hetkittäin yrittää nauraa, tai ainakin syöpäelämälle, joka on täynnä vastakkainasetteluja. Iloa ja pelkoa, toivoa ja epätoivoa, ja sitten sitä riemukkainta: arjen ja sairauden limittymistä. Tänäänkin pohdin kuumeisesti, pakkaanko pohjoisen reissulle ollenkaan mukaan uusia rintojani. Ne ovat kyllä kätevät ja kovin luonnikkaat, mutta vaativat tarkkaa huolenpitoa ja kassillisen hoitovälineitä. Pumpuliset proteesit hoitavat edustustehtävän aivan yhtä mallikkaasti, varsinkin kun luvassa on urheilullista menoa. Vancouver-pakettinikin pääsee vihdoin testiin. Keskiviikon liikuntatuntia ei lasketa, sillä pöperölumessa kahlaaminen ei opestakaan ollut oikeesti hiihtämistä, saati kivaa.

Huumoria voi tehdä myös todella vakavista asioista. Urheilustakin. Tästä todisteeksi you tubesta löytyvä videonpätkä, jossa uskalletaan jo nauraa viikon takaiselle rökäletappiolle 1-6. Sen myötä, iloista lomaa meille kaikille, keillä se on!

15 kommenttia:

Sanna kirjoitti...

Lomalle...hih. Viikon töitten jälkeen. Toinen hih!
Ihanaa, kun pääset kokeilemaan uutta suksisettiäsi, vai miksi niitä nyt kutsutaankaan, oikein kunnolla.
Pumpulitisseillä hiihto sujuu varmasti loistavasti.
Sain ihanat naurut tuosta linkistä :) Tässä sulle loma-biisi, ainakin iloinen meininki ja aihekin ajankohtainen :) (sanoma ei vain ole kauhian syvällinen, hih)
Hyvää lomaaaa!!
Rakkaudella Sanna

http://www.youtube.com/watch?v=_FqyTKCPj1o

Terhi kirjoitti...

"Ei ole kaikki natsit bunkkerissa" hih! Viimeksi kun tämän näin, oli kyse euroviisuista ja Eläkeläisistä. Tästä pätkästä on moneksi ;)

Terhi taas kirjoitti...

PS. Ja Sleepparit lähti kiertoon..

tiina kirjoitti...

:)
Meillä on tuo peppi-peruukki ja musta minari vuosimallia usa-kesä -90 löytyy varmasti vielä jostain. Että kirmailemaan vaan rakka-raitille..

Loistava. Kuten bunkkeri-pätkäkin, on hyvä kohtaus tuosta elokuvasta, taipuu tosiaan juttuun kuin juttuun.

Mipe kirjoitti...

Vai lomalle heti, sen olet ansainnut ;) Sait mut kiinnostumaan kiasmasta..

Anonyymi kirjoitti...

Eiköhän siellä lomalla ole hauskempaakin tekemistä kuin tissien huoltaminen, jos se vaatii kassillisen välineitäkin! Jättäisin kotiin. Kiva että pääset jo uusille suksillesi, siitä se kunto vähitellen kohenee. Nauti lomasta.

Kitsune kirjoitti...

Muinoin käymältäni folkloristiikan kurssilta jäi mieleen professorin lausahdus, että huumori on ihmisten keino käsitellä vaikeita asioita... Nauru auttaa jaksamaan, ja nauratti taas kun luin noista pakkaamisongelmista.

Mukavaa hiihtolomaa!

Leen@ kirjoitti...

Tuosta naurusta: luin kirjaa Mikä maa mikä syöpä, jossa viitattiin tutkimukseen, jonka mukaan nauravan ihmisen solut olisivat vastustuskykyisempiä kuin vakavana pysyvän. Että nauru siis todella pidentäisi ikää? Tuntuisi muute arkiajattelullakin mahdolliselta, niin mukavasti siivitti se tapaaminen koko viikkoa. Mukavaa lomaa sinne keväthangille!

betty kirjoitti...

Luin Kiasma-treffeistäsi palattuani viikonloppureissusta - Helsingistä... tällä kertaa olisi kyllä kannattanut avata kone reissussakin. Mutta kirjoitit että treffejä voi tulla myöhemminkin, ehkä sitten !

Hyvää hiihtolomaa ja luistoa vancouvereille !

Terhi kirjoitti...

Aurinkoista lomaa sinne keväthangille täältäkin vielä :)

tiina kirjoitti...

heh... "ansaitulla" lomalla ollaan. Ensimmäisen päivän saldona 15 latukilometriä ja upea olo. Lapset olivat rinteessä, peltonen yllätti kaikki oppimalla iskän kanssa aurauksen alkeet ja naruhississä kulkemisen. Viime vuonna riitti pelkkä monojen ja suksien laitto jalkaan, sitten pääsi jo iso itku. Huomenissa lähtee koko troikka ladulle, puolivapaaehtoisesti:)

Uunissa kypsyvät täytetyt paprikat ja koko väki tuijottaa pelkokerrointa. Naurua piisaa ja ikä pitenee..

Iloa viikkoonne!
---
ja uusi tapaaminenhan pitää järjestää, ehdottomasti.

Kiara kirjoitti...

Ihanaa, minä hiihdin tuon koululaisen kanssa kahdeksan kilsan lenkin aamusta. Pienempi hiihdätti isoisää ja laski mäkeä sen ajan. Aurinko paistaa ja olo on kuin hiihtolomalla. Vaikka ihan mummolassa ollaan.

Mukavaa hiihtolomaa teillekin!

Anonyymi kirjoitti...

MAHTAVAA HIIHTOLOMAA - teillä on ihanat ilmat ja aurinko paistaa ; ) Oletpas jo kerinnyt kilsoja keräämään aika tavalla. HIENO HOMMA ! NAUTTIKAA KOKO PORUKKA JA SEN TE takuulla TEETTE JA ansaitsette ; )
pirtsikka

Anonyymi kirjoitti...

Liljakukkoja - just joo. Olen nähnyt yhden eläessäni ja senkin naapuri tunnisti. Itse olisin vain ajatellut, että ompas nätti. Tarinalla on surullinen loppu, kun naapuri toimitti kukon pois päiviltä saman tien ja hautasi kuvan liljojen juurelle. Hyvää lomaa teille edelleen!

tiina kirjoitti...

Aurinko paistaa edelleen ja kilometrejä kertyy mittariin. Tänään kätkäkierrokselta saatiin 17 lisää -joo ei ollut lapset mukana vaan hoitajan huomassa:) Tytöt yskivät vuoronperään ja keskimmäiselle nousi kuumettakin, joten vuorohiihtoa mennään tämä loma. Lasten kanssa päivämatkat ovat olleet sellaista vajaata kymppiä, sen kaikki jaksaa turhia naukumatta (peltonenkin kyytillä).

Liljakukkoihin tuntuu olevan piiiitkä aika, kevät on täällä pohjoisessa vasta ajatuksissa..

Pirtsikalle onnea ja hyviä uutisia loppuviikkoon! Oma kontrollini olisi ollut tällä viikolla, mutta ystävällinen hoitaja siirsi sen pyytämättä loman tieltä ensi viikkoon, olipas ihanan ajattelevaista. Ei ole tarvinnut kantaa rinkassa syöpää mukana.