keskiviikko 17. helmikuuta 2010

pikkuäiti


Lapset ovat suhtautuneet rintaleikkaukseeni tyynesti. Isommille riittää tieto siitä, ettei syöpä ole uusinut, ja he osaavat nauttia äidin sairasloman hyvistä puolista. Aamuisin ei viimeisen kouluunlähtijän tarvitse raivata pöytää, kotiavainta ei tarvitse muistaa ottaa matkaan eikä tiskikone odota koulusta palatessa tyhjentäjää, siinä ehkä kolme kärjessä. Iltapäivisin jutustellaan enemmän kuin normiarkena yleensä ehtii, koulujuttuja ja esiteinien turinoita. Tämä hengähdystauko on tehnyt hyvää muullekin kuin haavalleni.


Nelivuotiaammekin on ollut päiväkodissa lyhyempiä päiviä, ja välillä on nautittu myös arkivapaista, kuten tänään. Huomenna neiti haluaa kuitenkin taas tarhaan, siellä kun on kaverit ja ihanat päiväkodin tädit, jotka pitää kotiinlähtiessä halata moneen kertaan. Ihanat tädit pitävät myös vanhemmat ajan tasalla peltsin tekosista ja jutuista. Äidin leikkaus tiedettiin hoitopaikassa jo ennen kuin muistin siitä mainita. Peltonen on luottamuksella kertonut (kuinkahan monelle?), että äitillä ei ole enää tissejä, sillä on KAKSI VIIVAA. Heti perään neiti on kuitenkin muistanut kertoa, että HÄNEN tissinsä kyllä ovat tallella. Varmemman vakuudeksi povikuningatar on vielä nostanut paidan helman ylös ja vilauttanut etumustaan, että täällä ne on, katsokaa vaikka.


Hyvä että ovat tallella, sillä juuso, iivari ja muut vauvat tarvitsevat pikkuäidin hoivavietin iskiessä ravitsevaa rintamaitoa. Muutoinkin pikkuisista pidetään hyvää huolta, esim. vaippaa vaihdetaan alituiseen, ja ulkopuolisesta tarkkailijasta näyttää siltä, että perheeseen on iskenyt vähintäänkin rotavirus. Onneksi tukiverkostokin on olemassa, sillä jos äidillä on menoja tai väsymystä, vauvat tulevat mummun luokse hoitoon.


Eräänä iltapäivänä "mummo" luki lehteä, ja äiti hoiteli vieressä puolialastomia pikkuisiaan. Vauvat olivat kuulema kovin itkuisia, ja niitä piti lohdutella, puuhaa tuntui olevan yhdelle äidille liikaakin. Kesken touhukkaan leikin pikkuäiti totesi haaveksuen, että "isona mää haluan kyllä tulla äidiksi". Toivottavasti tulevana oikeana mummona kyselin syytä moiseen toiveeseen, olihan äidin homma selvästi aika rankkaa. Peltoselta tapaa saada rehelliset perustelut asiaan kuin asiaan, eikä nytkään tarvinnut pettyä. Kaksi syytä tuli heti mieleen: Saa pukea vauvoille kauniita vaatteita, ja saa nukkua isin kanssa isossa sängyssä.

Ei yhtään hullummin perusteltu.. mutta silti toivon, että mummoaikaan on vielä paaaaaljon vuosia.

14 kommenttia:

Sipulix kirjoitti...

:D tästä jutusta ei voi tulla kuin hyvälle tuulelle! Pikkuäitille halit ja mummulle myös... :D

Terhi kirjoitti...

Ihana pikkuäiti :)

rk kirjoitti...

Teillä vietetään nyt sitä kuuluisaa laatuaikaa. Nauttikaa siitä ja toisistanne. Topakalle mama to be:lle terveisiä! Ei olisi arvannut, että tämmöistäkin s. saa aikaan. Kiva, hyvän mielen kertomus. Kiitos, Tiina.

Kiara kirjoitti...

:) Peltsi on ihana. Meidän isompi pikkuinen ei halua synnyttää lainkaan. Muistaa vieläkin elävästi, miltä minä näytin, kun kuopus alkoi syntymään. Vaikka kuinka yritin olla vähemmän kivuliaan näköinen, niin ilmeisesti en ollut. Lisäksi näki jonkun synnytysohjelman jossain vaiheessa. Mutta adoptoida hän kuulemma ehkä voi. Joten ehkä minusta tulee joskus mummo :)

Kiva kuulla, että teilläkin on hyvä päiväkoti, niin meilläkin. Ja ihan yhteiskunnan tarjoama hoitopaikka. Joskus kunnallinenkin on näemmä loistava. Jos joihinkin ihmisiin on uskomista, vain yksityinen päiväkoti voi olla lapselle hyväksi. Minä olen vähän eriä mieltä.

Peltsille tsemppiä lastenhoitoon. Sinulle Tiina laadukasta "mummo"-aikaa.

Leen@ kirjoitti...

Aika mainio tuo nelivuotiaan näkemys: kun kerran jotain viedään pois, mitä tilalla? - kaksi viivaa! Lapsen konkreettinen ajattelu kirkkaimmillaan. Aika hyvä leveilyn aihe myös, harvinainen äiti. Kyllä varmaan on pieni tietotoimisto ollut asialla laajemmin ja ehkä vielä tulee häkellyttäviä hetkiä, voisin kuvitella. Onneksi sinä et ole niitä kaikkein häkeltyvimpiä tyyppejä.

Olipa mukava lukea vauvahoitoleikeistä ja samantien pohtia klassisesti: mihin ne vuodet ovat kuluneet? Vielä äskenhän meilläkin Baby Born pissaili syliini. Ja saunassa perinteisiin kuului, että me vanhemmat pidimme saunoessamme myös päiväkotia, jonne lapsia tuotiin ja haettiin tiuhaan tahtiin. Esikoinen aloitti tämän leikin - hänelle erityisesti hoitouran aloitus oli vaikeaa - ja hänen hoitoon jättämät vauvat saivat ankarat ohjeet villavaatteista ja kurapuvuista. Itkut olivat myös hirveät, mutta isä oli kovin päättäväinen ja käski vauvan olla itkemättä. Pois haettaessa kyllä hellimisen määrä oli loputon.

Kiitos tästä tuokiokuvasta, joka avasi omien muistojen arkkua.

Nina kirjoitti...

Tuo teidän peltsi on kyllä loistava nuori neiti:) ihanat tarinat. Kaiken kaikkiaan arkesi kuvaaminen kertoo juuri siitä, että asiat on lapsille selvitetty kullekkin omalle kehitykselleen sopivasti,perheessä on elämäniloa ja haaveita.Arki sujuu ja heijastuu näin kirjoitusten kauttakin siltä, että teidän lastenne arki on turvallista, vakavista asioista huolimatta.


...ja peltsin urasuunnitelmista perheosion osalta näkee ettet ole saanut säikyteltyä tuota äitiyttäkään ihan kauheimmaksi vaihtoehdoksi;)
kauniita talvipäivä läänin yläosiin:)

Tilu kirjoitti...

Ihana tapaus tuo teidän Peltsi!

Mukavia yhdessäolon hetkiä teille.

Anonyymi kirjoitti...

Ihana kuva ja ihana nimi PELTSI, suloinen pikku-äiti ja NIIIN tomera, onpi äitiinsä tullut kaiketi ; ) Meikkä pärjäilee ihan hyvin Louis Vittonin kanssa, vaikka pirulainen meni tukkoon. Mieheni tyhjentää dreenin joka aamu ja tänään suuaukko oli 3 cm:n alueella täynnä jotain meikäläistä. Soitin sairaalaan ja sain neuvoksi - paineella vaan keittiön pöydän ääressä ja voimalla, kyllä se siitä tyhjenee. Tyhjennettiin kuiteskin kylpyhuoneessa, kun pelkäsin olevan kuin samppanjapullo tämä mun Louis Vitton ; ) Jäi muuten sekiin sanomatta, että hakaset loppuivat kesken ja joutuivat sitten laittamaan minut kiinni sekä että systeemillä eli hakasia ja ompeleita löytyy. Tänään on ollut eka kertaa rintaliivit päällä ja tyyny toisessa - kokeilin vaan, kyllähän niilläkin pärjää ; ) Tiinalle ja kamuille ja perheelle ja Peltsille terkkuja Turusta ; ) Täällä on pirun kylmä, en mene kävelylle ulos ; ) MUTTA MULLA ON MENOA TÄNÄÄN. Vanhemmalla tyttärelläni on vanhojen tanssit. IHANAA nähdä kauniiksi laitettuja nuoria, kun ovat niin touhuissaan. Sanoin muuten eilen nuoremmalle tyttärelleni, että nyt sitten mulla ei ole vasenta rintaa. Hän siihen, että ei sen väliä ÄITI SÄÄ OLET UNIIKKI. Ja mitäs muuta kuin itkua.
Ihania kakaroita ; ) Kiitos Tiina infosta - tilaan sen lausunnon ihen erikseen tyksistä. Nyt odotan lomareissua ja sitten lääkäritapaamista. Dreeni pois viimeistään maanantaina. HYVÄT VIIKONLOPUT ; ) pirtsikka

tiina kirjoitti...

Kiitos ystävät kommenteista!

Päiväkotimme on tosiaan kunnallinen ja kunnollinen, suorastaan loistava. Puitteet ovat uudet, mutta tärkeintä on motivoituneet ja ammattitaitoiset ihmiset, nimenomaan IHMISET. Tänäaamuna peltosen hyllyllä odotti päiväkotihiiri, joka nyt vuorollaan tulee meille viikonlopun viettoon. Eilen sille jo laitettiin nuken sänky pikkuäidin sängyn viereen, joten odotettu vieras on. Viikonlopun kokemuksista kirjoitetaan sitten yhdessä hiiren reissuvihkoon. Ihania juttuja! Onneksi niin moni asia on muuttunut omasta päiväkotiajasta, jolloin mm. vietin monen monta hetkeä nurkassa häpeämässä.. olin kylvettänyt vauvanukkeja lavuaarissa tai karannut nukkarista tai..

Peltonen lienee levittänyt rinnattomuuteni sanomaa lähipiiriä kauemmaksikin, mutta en ole ruvennut jakelemaan ohjeita asian suhteen. Ei tehdä asiasta numeroa. Viime syksynä tosin kieltäydyin, kun neiti ehdotti, että voisin näyttää sen pumpulitissin myös kaverille:)

Mummoelämä on kivaa. Aamusella olen virittänyt tulet takkaan, kun lämpötila oli päässyt kovan pakkasen takia laskemaan pirtissä 17 asteeseen. Eläkeläisten kanssa asioin kaupassa, potkurilla tietty. Pyykinlaiton jälkeen ompelen viimein synttärilahjaksi hankkimani verhot neidin huoneeseen, ja ehkä ehdin neuloakin vähän ennen koululaisten saapumista.. Aivan mummoa, mutta niin nautittavaa.

Illalla olisi ollut luvassa humppameininkiä, mutta lastenvahtiongelma pukkasi päälle. Vanhojen tanssit ja illanvietot varmistivat, että nuorilla lapsenvahdeilla oli tänään parempaa puuhaa, joten pidämme hauskaa jälkikasvun kesken. Luvassa on ainakin polkupyörävaras ja pikaruokaa. Kuten te kommentoijat totesitte, nopeasti tämä lapsielämä hurahtaa, täytyy iloita vielä kun kaikki suostuvat lähtemään äiteen matkaan.

Nautinnollista viikonloppua kaikille, hyviä hetkiä lähipiirin parissa!

Pirtsikalle toipumista ja rohkeutta uuden peilikuvan edessä.

sanna kirjoitti...

Mä ehdotan kohta Peltsille ihan omaa blogia! Niin ihkuliini on tuo ihana pikku ihminen.
Ihanaa näin lapsettomana lueskella pienen ihmisen toilailuja (tai siis eihän ne mitään toilailuja todellakaan ole!!)
Todellisen totista hommaa ja elämään harjoittelua, vai mitä?

betty kirjoitti...

Ihana pikkuäiti ! Lapsuudenystäväni, joka on päiväkotitäti, on myös maininnut, että päiväkodissa kuulee lasten suusta monenmoista siitä mitä kotona tapahtuu. Sama kyllä taitaa koskea alaluokkien opeja !

Mulla on sama haave kuin Peltosella, olisi niin kiva pukea (ja tehdä) kauniita vaatteita pikkuiselle. Tiedustelin tänään mahdollista mummuasiaa kotiin viikonlopuksi tulleelta esikoiselta, mutta ei kuulemma ole vielä toiveita.

Hyvää viikonloppua teille kaikille perheenne sukupolville!

Anna kirjoitti...

Ihana tuo teidän Peltsi! Meidän toislle likalle on jäänyt äidin kuoleman kammo sairausajasta. Mutta selitämällä siitä selviää.

Ursula kirjoitti...

Tulipa taas hyvä mieli kun sain lukea juttujasi. Tulosta nyt nää Peltsin tempaukset niteeksi. Tsemppiä sinne.

Anonyymi kirjoitti...

Peltsi on ihana, aivan ykkönen!!