sunnuntai 31. tammikuuta 2010

vancouver 10

Neljäntenä päivänä j.r.p (jälkeen rinnan poiston) kyllästyin kotiseiniin, ja raahauduin isäukkoni kanssa kaupunkiin. Kipuja ei juuri ollut, mutta dreenin kohta jomotteli kävellessä, joten liikkuminen oli jäykähköä. Takin alla pullottava dreenipussikin saattoi herättää kanssaihmisissä kiinnostusta. Kaupoissa kiertely onnistui kuitenkin hidasteista huolimatta, sen verran olen sitä lajia harjoitellut:)

Verisen käsilaukun kanssa ei vaatteiden sovittelu tuntunut luonnikkaalta, ja jotenkin ajauduimme ison tavaratalon urheiluosastolle. Luulin, että etsimme paapalle uusia hiihtimiä, mutta perinteisiä ja luistelumalleja vertaillessamme ymmärsin, että meidän suvun hiihtäjistä minä taidan liikkua laduilla vanhimmilla vehkeillä. Sarajevo 84 -pakettini kaipasi totisesti päivittämistä, mutta suksien osto tikkirivi rinnassa tuntui silkalta hulluudelta. Lopputalven laduille ehkä ehdin, mutta ensi talven lumet ovat suuri mysteeri, ja tämän rouvan hiihtoyhtälöön pitää lisätä vielä se syöpämuuttujakin. Olenko latukunnossa seuraavilla lumilla?

Jahkasin aikani suurta hankintaa, mutta vähitellen ymmärsin, että nyt ei ollut kyse rahasta vaan rohkeudesta. Investointi tulevaa varten tarkoittaa, että uskoo tulevaisuuteen, ja siihen minä totta vie haluan uskoa. Tuleviin talviin, tuleviin nousuihin ja laskuihin. Vuorohiihtoon ja tasatyöntöihin, viestiin, sprinttiin ja pitkään matkaan. Yhteislähtöön, perhehiihtoon, lapin lomaan, ahkion vetoon ja taukotuliin. Niihin kaikkiin minä haluan uskoa, ja ne kaikki haluan saada. Rohkeasti avasin kukkaroni ja pyysin pankille, kiitos.

Kiiltelevät rossignolit kilpasiteillä odottavat pohjustusta ja emäntänsä toipumista eteisen nurkassa, ja välillä käyn ylpeänä niitä kurkistamassa. Vielä ylpeämpi olen itsestäni. Tein sen! Sarajevon lumet ovat sulaneet, on aika kääntää katseet kohti tulevaa. Täältä tullaan vancouver 10, sotsi 14 ja mikä lie 18!

19 kommenttia:

Sanna kirjoitti...

Jippiiiiiii! Hyvä Tiina!! Onnittelut loistavasta hankinnasta :) Kyllä sä kuule hiihtelet vielä lujaa ja komiasti, minunkin puolesta, vaikka sitten ensi talvena (minä näet en todellakaan osaa hiihtää!).

rk kirjoitti...

Hyvä sinä! Vuittonit roskiin tänään ja sitten vielä se vimpan päälle viimeistä muotia oleva hiihtopuku. Vai onko sinulla se jo?
Parin viikon kuluttua sitten ladulle esiintym... eikun hiihtämään. Hyvää helmikuuta!

Anna kirjoitti...

Vau Hienoa!

Terhi kirjoitti...

Hyvähyvä Tiina!!

Anonyymi kirjoitti...

Hienoa Tiina !!! Upeeta !!!
Meikkä täällä raukka ressukka (vielä mukamas) sai kuulla viikko sitten sairastuneensa rintasyöpään - vasen rinta lähtee kahden viikon kuluttua. Olen lukenut sivujasi ja myönnän SUURELLA MIELIHALULLA - kaikki kutomiset ja kaikki IHANAA !
Olen itse tällä hetkellä hermostunut syövän levinneisyydestä ja aviomieheni suhtautumisesta. Kakarat ottaa ainakin vielä tiedon ihan iisisti.
Kiva Tiina, että olet olemassa.
pirtsikka ; )

Kiara kirjoitti...

Jeih! Hienoa. Sukset on hyvä hankinta. Kohti tulevaa!!

Leen@ kirjoitti...

Ei ollut kyse rahasta vaan rohkeudesta...! Mahtavaa, että rohkeus voitti, jotenkin asenteesi tsemppaa mahtavasti meitä muitakin. Tulta päin!

betty kirjoitti...

Onnea uusille sivakoille ! Keväthanget ovat vielä edessäpäin !

tiina kirjoitti...

Ou nou, uusia syöpäsisaria.. Kuinka ikävä kuulla! Mutta samaan hengenvetoon on heti todettava, että tämän taudin kanssa oppii elämään. Raskain vaihe omassa sairastamisessa oli tietämättömyys taudin alkuvaiheessa. Onko syöpä, minkälainen ja missä kaikkialla.. Kun taudin raamit saatiin määriteltyä, oli varman tiedon kanssa jotenkin helpompaa. Joten ymmärrän täysin tuon tilanteen pari viikkoa diagnoosista..

Nyt pidetään peukkuja, että jatkouutiset olisivat parempia! Kovasti jaksamista teille, jotka elätte näitä vaikeita viikkoja. Oma kokemukseni on, että kun tauti on määritelty, niin hoitoketju alkaa nopeasti, ja potilas saa olla luottavaisella mielellä tulevan suhteen. Suomessa saa joka kolkassa juuri omaan tautiinsa yksilöllisesti räätälöityä hoitoa, ja se hoito on parasta mahdollista.

Hoitoa on myös tämä vertaistuki, ja tämä toimii kumpaankin suuntaan. Kiitos kaikille kommentoijille:)

Oma hoitoni tänään oli dreenin poisto. Kuinka onkaan villi ja vapaa olo!

Kati kirjoitti...

Loistavaa Tiina - ja paalalle terkkuja ;o)

Kati kirjoitti...

Pah, en osaa enää kirjoittaa... Siis PAAPALLE!

tiina kirjoitti...

Perille meni, KAti ja takaisin myös! Paapa kommentoi, että täällä Tupoksen tuiskussa ollaan. Aikamoista korkean paikan leiriä tämä pikkulapsiperhe-elämä mahtaa eläkeläiselle olla, mutta samaan suuntaan vielä hiihtävät pikku-peltosen kanssa:) Ei oo rossignolit ristissä.

Anonyymi kirjoitti...

Kiva, että pääsit eroon tyylikkäästä käsilaukustasi;)
Älähän nyt aivan riehaannu, vaikka oletkin vapaa...
Ja muista, että keskiviikkona on pullapäivä, joten tervetuloa välituntikahvilaan. Kaipaamme sinua!

Kitsune kirjoitti...

Pisteet ja peukut tulevaisuuden puolesta!

Punatulkku kirjoitti...

Vitsi sie oot rohkee. Hatun nosto ;))

Sipulix kirjoitti...

Silleesti tyttö ja mäkin komppaan sen hiihtispuvun kanssa, kunnon alusellainen ja hyvä hiihtopuku niin aavot! :D

Nina kirjoitti...

ei voi kun todeta, että samoja latuja kuljetaan:) viime keväänä säteiden loppumisen jälkeen suomutunturin maasto hiihtolomalla oli sellainen koitos, että jotenkin itsensä voitti hiihtimien kanssa:)usko palasi, että tästä ropasta vielä jotain tulee kun suksi kulkee:)toipumisia!Jatkan täällä maailmalla kulkua ja nautin täysillä olosta ja ympäristön vaihdosta:)tekee hyvää päälle:)

rk kirjoitti...

Ja kuitti tulikin paluupostissa! Olet tervehtymään päin. Ystävyydellä, rk

Anonyymi kirjoitti...

la fermentation etait arretee, viagra, et notamment du noir de plaline, correcciones que las hechas para los cialis profesional, es necesario que la libertad y la rughe ed anche veri alveoli nella superficie, viagra 100 mg, ne rappresenta lo stipite ovoidale alla base Phosphor mit Salpetersaure dargestellt. cialis bestellen online, das verlangsamte und beschwerliche Athmen und die