torstai 10. kesäkuuta 2010

kuka meitä hoitaa?

Mies kertoi pihallamme kirmaavalle lapsijoukolle, että me keltaisen talon vanhemmat olemme lähdössä ulkomaanmatkalle. Naapurin kuusivuotias siiri kurtisti kulmiaan, ja kysyi heti huolestuneena:
- Kuka MEITÄ sitten hoitaa?
Vastaus ei tuntunut siiriä vakuuttavan, ukki ja paapa eivät kuulostaneet hänestä luotettavalta vaihtoehdolta:)

Ensimmäinen hoitovuoro saapui tänään iltapäivällä, ja peltonen aloitti yhteistyön ukin kanssa hetisiltään. Ruokapöydässä lastenvahti kyseli, miten isompia sisaruksia oikein hoidetaan, ja peltsi opasti mielellään.
- Täytyy sanoa "pojalle", ettei se saa pelata tietokoneella. Ja sitten "neidille" pitää sanoa, että tavarat pitää laittaa paikalleen. Se ei koskaan laita tavaroita, ja sillä on huone sekaisin. Niin, niitä pitää komentaa sillä lailla.
Nuorimmaisella itsellään ei kuulostanut olevan mitään paheita, joihin pitäisi puuttua. Muisti hän vihdoin yhden asian, joka on kielletty.
- Mää en saa enää märistä prisman lattialla.

Äiti voisi kertoa viisivuotiaan vinkeistä vähän enemmänkin, mutta eiköhän ne kujeet sieltä paljastu ihan itsestään. Kuulo on neuvolassakin laitettu seurantaan, mutta mahdollinen (korvavaikun? tulehdusten? aiheuttama) lievä kuulonalenema ei selitä kaikkia väärin kuulemisia. Tänäkin iltana oli yritystä ilmassa.

- Äitiiii!! Saanko mennä siirin pihaan?
- Äläpä menekään. Kello on jo kahdeksan ja meillä on iltapala aivan kohta. Olette kyllä leikkineet tänään ihan riittävän monta tuntia.
Ovi kolahtaa. Kymmenen minuutin päästä etsiskelen neitiä huomatakseni hänen sittenkin hävinneen naapurin pihaan. Ei kun hakemaan.
- Minähän sanoin, ettei enää saa lähteä kylästelemään.
Neiti katsoo minua hyvin hämmästyneen näköisenä, silmät sirrillään, ja vastaa varsin muodollisesti:
- No voihan harmi! Minä kun ihan kuulin, että mene vaan. Ja että ole ihan niin kauan kuin haluat:)

Kyllä täällä silti pärjätään. Isoisät pitävät vahtia kotipihalla ja -kujalla, toimivat taksikuskeina ja pistävät välillä einettä pöytään täyteen ladatusta jääkaapista tai pakastimesta. Kattilallinen kalakeittoa, pellillinen lihapullia, makaroonilaatikko, kanakastike ja nakkipaketti, piirakoita, purilaisia ja jäätelöä. Että vaikka jonninmoinen tuhkapilvi pölähtäisi haittaamaan kotiinpaluutamme alkuviikosta, ei kotijoukoilla ainakaan nälkä pääse yllättämään. Mutta eipä kiirehditä vielä kotiinpaluuseen, sillä menomatkakin alkaa vasta reippaan viiden tunnin päästä. Nyt hetkeksi päätä tyynyyn, ja sitten, täältä tullaan tonavan helmi!

14 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Tiina-collega,

myöhästyneet synttärionnittelut ja oikein auvoisaa ja rentouttavaa matkaa teille molemmille.

Kuuntelen tässä ohessa "paronin" polttamaa Sir Elwoodia, hortoilen netissä ja nautin kesälomasta.

Siis Nautihan sinäkin!


P.S. Tunnistithan tuon em. siniverisen, joka liikkeistään ja olemuksestaan päätellen on jo löytänyt nirvanan??
;)

rk kirjoitti...

Myöhästyi hyvän matkan toivotukset, mutta täällä virtuaalimaailmassa ne varmaan tavoittavat kuitenkin!
Iki-ihanaa kesäretkeä "kukkaselle" ja hänen komeudelleen! Punaista viintä, paprikoita, kauniita paikkoja, yhdessäoloa ja kaikkea muuta hyvää matkaanne!

Nina kirjoitti...

toi Peltsin dg on ihan selvä: lääkäri meillä nimennyt selektiiviseksi kuuloksi..koskee erityisesti pidempään parisuhteessa elävien miespuolisia henkilöitä sekä esiintyy tyypillisesti myös lapsilla:) Ihana juttu:)

Sanna kirjoitti...

Hyvää, rentouttavaa ja ihanaa matkaa!!
Kyllä Peltsi pitää kodista ja muista perheenjäsenistä sillä aikaa huolta, ihan varmasti!!

Kiara kirjoitti...

Aurinkoista ja leppoisaa lomaa!

Tee kirjoitti...

Toivon teille(kin) ihanaa ja romantillista matkaa ♥

Hauska tuo naapurintytön murhe ;D

Tuo kuulovika taitaa olla enemmän sääntö kuin poikkeus. Ihanasti kuuli Peltsi ;) Meillä kuuli poitsu myös ihan omiaan, kun halusi kesken kauniin kesäpäivän mennä pelaamaan Wiitä, jonka olin aivan selvästi kieltänyt jo monta kertaa. Nyt en omia sanojani enää muista (ja luultavasti ne pitäisi kuitenkin sensuroida), mutta ne olivat todella kaukana siitä, mitä poika kuuli ja se taas oli että "olkoon menneeksi!"... Ja mies "kärsii" meilläkin samasta vaivasta. Onkohan sellaista diagnoosia kuin "valikoiva dementia"..?!

Niina kirjoitti...

Oi sitä Peltosta! :D

Emmi kirjoitti...

Kiitos Tiina päivän nauruista! (Vai Peltostako oikeastaan pitäisi kiittää.. :D ) On vähän vähissä ollut täällä päin naurut, sen verra "kivaa" ollut tämä rakentamisen+vauvan+taaperon+ yksinhuoltamisen yhdistelmä..

Oikein ansaittua ja mukavaa lomamatkaa! Kyllä mekin vielä, toivottavasti jo pian! :D

p.s: Ja synttärionnittelut myöhässä kans! Kävit kyllä mielessä kun hääpäiväleivosta söin. :D

Piuku kirjoitti...

Viksu Peltonen teillä, upeita selityksiä.

Hyvää reissua! Me tullaan teille syömään jos pöperö lakkaa kesken :)

betty kirjoitti...

Voi kun kiva, ihanaa ja romanttistakin matkaa : )

Valikoiva kuulo voi joskus muuten olla myös äidin ongelma, kun ei erotakaan puheen keskelle upotettua pyyntöä ja vahingossa vastaa joo...

Anonyymi kirjoitti...

Ihana kummityttö! Sana on hallussa. Peltsissä on iloa, aurinkoa ja energiaa!! :)

Mainitsit edellisessä kirjoituksessa Tiina, ettet ole tainnut muuttaa maailmaa. Sitä hetken mietiskelin ja olen kyllä toista mieltä. Olet sinä maailmaa muuttanut.

Nimittäin minä ja muutkin laukunkantajat olemme alkaneet ajatella toisin... Mottosihan on CARPE DIEM. Todellakin, tartutaan hetkeen, sillä onni on tässä hetkessä. Nyt -ei sit ku. Onnellisuutta on elää tämä päivä just sellaisena kuin se tulee vastaan. Vaikka arki voikin haista kakkavaipalta, elämä on arvokas nyt.

Teille molemmille riemua sinne Tonavan rannoille. Ihana, kun saatte olla hetken kaksin!

Halauksia, Leena

ps: Terveisiä myös Paronille ja Elwoodin kuuntelijalle! :)

tiina kirjoitti...

Ihanaiset kollegani ja muut laukun kantajat..terveisiä budapestista, täällä ollaan! Aamuviiden neliasteiselta kotikentältä saavuimme jo ennen puolta päivää 34asteen helteeseen. Emme valita:) Elämä on täällä, tässä ja nyt, darpe diem! Tosiaankin.

Ja emmi.. noita yksinhuoltajapäiviä ON kertynyt. Mitenköhän ne jaksoin? Olisiko se ollut ne hyvät (ja taudittomat..) päivät sekä pieni vapaahetki silloin tällöin, ja jotain mitä odottaa. Vapaaksi luettiin toki myös vessaan pääsy ilman hoviväkeä. Joskus teki tiukkaa sekin.. Aika aikaansa, voimia taloprojektiin ja neiti p:n ja pikkuruisen kanssa! Ja siihen kakkavaippasirkukseen, kenellä sellainen on parhaillaan meneillään! Toivottavasti jokaiselle järjestyy välillä niitä irtiottojakin, joiden varassa taas jaksaa.

Meidän irtiottaja nukkuu tuossa hyvin tutunnäköisesti sohvalla (tämä ei ole hotelli vaan keskusta-apartment, ihan normikerrostalossa, aika hauska). Tutunoloisesti myös tv:stä tulee urheilua, toki se on tällä hetkellä jalkapalloa. Tv:ssä selostaa paikallinen mertaranta, ja onpa metka kuunnella, kuinka puheen nuotti on niin kotoinen, vaikka ihan mitään ei ymmärretäkään. Ja se valikoiva kuulo kuuntelee kuitenkin vain tuota selostusta, eikä rupea suunnittelemaan huomista ohjelmaa vinkeistä huolimatta:)

Kitsune kirjoitti...

Sielläpä nyt olette nauttimassa Tonavan helmestä, oikein mukavaa reissua!

Tilu kirjoitti...

Toivottavasti reissunne oli onnistunut (Nyt jo olette varmastikin kotiutuneet) ja Peltsi komenteerannut hommat kotipuolessa mallikkaasti.

Vielä myöhästyneet synttärionnittelut sinulle!