Varmoja kevään merkkejä alkaa olla ilmassa. Peltonen odottaa kevättä nalle-kalenterinsa kanssa, josta neiti osaa tarkkaan näyttää mitä päivää eletään ja kuinka monta sivua on toukokuuhun ja trampoliiniin. Ei enää montaa sekuntia, tuumi tyttö ja kuivaharjoitteli aamupäivän rantaelämää isosiskon bikinit farkkujen päälle vedettynä.
Naapurin pörrikin tietää vuodenajan, eivätkä edes appelsiinin kuoret pidä kollikissaa pois tontiltamme -tämän paljastaa vieno haju, joka märän maan vahvan tuoksun lisäksi kertoo siitä, että maaliskuuta eletään. Aurinko on siirtänyt lumirajan parin metrin päähän portailta, ja terassillemme voi kulkea jo kuivin jaloin. Tämä tuli testattua tänään hiihtolenkin päätteeksi nautituilla ensimmäisillä terassikahveilla, jotka peltonen ikuisti äidin kännykkäkameralla isompien kuvaajien ollessa omissa riennoissaan.
Lapset odottavat että tiet kuivuvat, ja pyörät voisi kaivaa esiin. Kujamme teinien mopot alkavat päristä, ja mopoiän ohittaneet motoristit alkavat selata autoaiheisia sivustoja. Tähän työpöydän ääreen istahtaessani komeili koneen näytöllä bemarin maasturi. Unelmoidahan aina saa:) Tämä huomio siis herrasmiehelle, joka vieressäni kahvia hörppii.
1 kommentti:
Ihanan keväinen terassikuva. peltosesta tulee toimittaja ;D kota se kirjotaa omaa blogia...sitä odotellessa...
hörpsitään sitä kahvia.
Lähetä kommentti