keskiviikko 1. syyskuuta 2010

minun ärhäkkä naispaholaiseni

Maksassani lymyävä luumu alkoi muistutella itsestään heti kotiinpaluun jälkeen. Oikeassa kyljessä on tuntunut parin päivän ajan hienoista painontunnetta, ehkä vihlaisu silloin tällöin, mutta tramal-tasolla käyneenä en näitä tuntemuksia vielä kivuksi nimittäisi. Pikemminkin nämä olivat muistutus siitä, miksen tänäkään aamuna kunnon kansalaisen tavoin suunnannut kulkuani kohti tuottavaa työtä -tai edes kohti opettajainhuoneen keskiviikkoista pullatarjoilua. Ookoo, tämä ei siis ollutkaan ylimääräinen syysloma, jollaisena olin ruvennut elovapaatani mielessäni pitämään. Toisaalta, kun sairaalasta ei kerran mitään kuulunut, päätin olla terve syyslomalainen, kunnes toisin todistetaan. Minähän en sairaalaan soittelisi ja rupeaisi väkisin vänkäämään itselleni diagnoosia.

Mutta sairaala soitti, ja siihen loppui tautivapaani. Oikea kylki tuntuu jo kovin kipeältä. Vastustajastani oli vihdoin saatu selvä, munasarjasyöpähän se siellä, epätyypillisesti heti sisäelimeen metastasoituneena. Ärhäkkää laatua, kun ei tyydy vain vihjailemaan uusimisesta kerryttämällä nestettä vatsaonteloon, kuten odotettiin. Minun hormoonipositiivinen naispaholaiseni on jälleen irti! Hoitaja kertoi, että lopullinen koepalavastaus oli juuri saapunut, ja hoitosuunnitelmakin oli vielä vähän epäselvä, mutta taisteluun lähdetään heti huomenna. Lääkärit päättäisivät täsmäaseesta vielä tämän päivän aikana, aselajina tulee kuitenkin olemaan perinteinen myrkytyshoito.

Että huomenaamulla sitten puoli yhdeksältä hoitoon, kertasi hoitaja. Ihanaa, vastasin minä, ja päiviä nauratti langan toisessa päässä. Harvoin potilaat tänne noin hinkuvat. Kuitenkin, kyllä tämä tuloksen selviäminen ja taistelun alkaminen oikeasti on, kaiken uuvuttavan odotuksen ja pelottavan epätietoisuuden jälkeen, lähes ihanaa. Jos ei nyt ihanaa, niin ihan jees. Tai ainakin odotettua. Ja ennen kaikkea helpottavaa.

30 kommenttia:

Marja-Liisa kirjoitti...

Olen niin pahoillani! Minulla ca 10 pykälää korkeampi kuin sinulla 2 viikkoa sitten ja maksassahan se minullakin on paksusuolesta lähtenyt 2009 toukokuussa havaittu.
Voimia sinulle taistoon me emme luovuta jos se meistä riippuu.
Siunausta sinulle taistelu toveri.

Anonyymi kirjoitti...

Tiina!
Siinähän taas myrkyn lykkäsi,mutta kuinka SINÄ pystyt olemaan noin positiivisella päällä? :)))
Teksti on aina positiivisista vaikka asia olisi kuinka hankala tahansa.
Siis uuteen kovaan taistoon,kun positiivisuudellahan se ei ihan pelkästään parantunut.Eikös se niin ollut sunnuntaisiin teksteihin nojaten.
Taisteluintoa koko sydämestä
Pikku Pirulainen

Kitsune kirjoitti...

Hirveästi tsemppiä taisteluun! Purkoot nyt myrkyt naispaholaiseen nopeasti ja lujaa.

Hengessä mukanasi myrkytyshuoneessa huomenna.

(Tekisi mieli myös sanoa monta rumaa sanaa kun niin keljuttaa puolestasi, mutta sanon ne ihan itsekseni täällä vain.)

Kati kirjoitti...

Voihan p***e, sanon minäkin! Nyt sitten vaan pikaisesti taistoon. Siinä myrkyn tippuessa selailepa syyskuun Eevaa ja avaa se oitis sivulta 82. Lehden luettuasi sujautat sen kuoreen, osoite päälle ja menemään! Terveisten kera.
Tsemppiä taistoon!

Anonyymi kirjoitti...

Epätietoisuushan se henkisesti raskainta lieneekin. Ihailen asennettasi, ja toivotan rutkasti voimia toiseen erään Sinulle ja perheellesi. Ja luumunkokoisen toivotan hus hiiteen!

Miem

Kaisa kirjoitti...

Täällä minäkin sinua seurailen ja toivotan rauhaa ja hyvää, pace e bene.

sanna kirjoitti...

Nyt on kuule vihollinen selvitetty. Nyt hierotaan sotasuunnitelma viimeistä piirtoa myöten kuntoon ja aletaan taisteluun!
Pentele sentään. Kyllä me yks luumu päihitetään, vai mitä!!?

Mä olen tyytyväinen, että hoidot aloitetaan noinkin pian, että ihan huomenna pääset naukkailemaan sitä konjakkia sinne hoitoon.

Olet mielessä. Ja taistelussa seison vierelläsi!! Soudan tai huopaa, ihan mitä vain!

Anitta kirjoitti...

Voihan vietävä. Että pitikin. Vaan luumusta rusinaksi ja siitä sitten ihan näkymättömiin. Tykillä ampuen ja haulikolla perään. Hyvä kuitenkin että hoidot alkaa hetimiten. Ei kyllä ole kivaa tiedossa. "eikä lisää kiitollisuutta". :=/
Tsemppiä kuitenkin syksyyn.

Anonyymi kirjoitti...

Loistavaa- hoidot heti käyntiin.

Mielummin heti raskailla aseilla, ja kuulostaa siltä- että olet hyvissä ja hoitavissa käsissä.

Soutajia on mukana paljon, ja läheisiä.
Sisua sinulta ei puutu, eikä meiltä tukijoiltakaan.

Taistohon, siskot!

vintti

rk kirjoitti...

Missä ne pussit on, Sanna? Nyt keinuttaa taas liikaa ja on niin helvetin paha mieli. Ei tässä höhlässä kielessäkään ole mitään kunnon sanoja tilanteeseen. Vain ne ärräpäät, eikä niistäkään ole mihinkään.
Olet varmasti tänään ja huomenna meidän kaikkien ajatuksissa. Voimia sinulle hoitoihin ja sille paholaiselle taivaan merkit! Jaksa. Jaksakaa.

Raija kirjoitti...

Voihan räkä. En toivoisi syöpää kenellekään.Mulla kävi tänään asiakas jolla oli 6 vuotta sitten imukudossyöpä levinneenä ihan joka paikkaan. Sytoilla se vaan nitistettiin ja nyt hän on terve.Itse pääsen aloittamaan taas uuden lääkkeen tällä viikolla kunhan posti tuo korvauspäätöksen. Toivon todella että siitä olis nyt apua kun edelliset lääkkeet eivät toimineet. Sinulle toivon paljon voimia että jaksat raskaat hoidot ja tauti saataisiin selätettyä.

Anonyymi kirjoitti...

Tsemppiä Tiina !!! Naispaholainen on selätettävä tykkänään ! Onneksi pääseet heti hoitoon, kyllä ne hoidot sen penteleen nujertavat ! Ja onneksi olet pitänyt kunnostasi huolta, nyt sitä hyvää kuntoa tarvitaan.
Ajatuksissani Tiina
pirtsikka

sanna kirjoitti...

RK: mä annan luvan kiroilla täällä Tiinan blogissa, kun Tiina kerran kävi mun blogissa riehumassa.
Mä nakkaan sulle pussit myös postiin. Pentele. Nih.

Tilu kirjoitti...

Äh, sitä se sitten taas oli.
Harmittaa puolestasi, mutta onneksi hoidot alkavat heti ja pääset rutistamaan luumusta mehut pihalle. Tahtotila sinulla jo näkyykin olevan hienosti korkealla, joten tsemppiä huomiseen.

Nina kirjoitti...

Parasta tässä on se, että jotain tapahtuu. Voimia huomiselle reissulle!

Maittaela kirjoitti...

Lämpimin ajatuksin mukanasi tänään ja huomenna. Ja nitistäviä ajatuksia naispaholaisellesi!

tiina kirjoitti...

Jep ja kiitos, onneksi tapahtuu heti. Johan tässä on odotettu.

Tämä päivä olikin sitten yhtäkkiä kiireinen. Sairaalaan labraan, sitten vielä myöhemmin reseptiä hakemaan esilääkitystä varten. Neitokaiset piti viedä balettiin ja nuorin vielä muskariin.. Ei ole hirveästi ollut aikaa kelata uutisia, mutta huomenna on. Koko päivä. Omaa aikaa.

Juu saa täällä kiroilla:)Itse kävin kainosti sannalla kylässä kun piti päästää ärräpäitä.

Eeva etsitään huomenna, toivottavasti on sairaalan kanttiinissa!

Hoitosuunnitelma kuulosti tutulta, kun hoitaja siitä vielä iltapäivällä soitti. Taxotere oli vaihdettu paklitakseliin, ja rinnalla tippuu edelleen karboplatiini. Sellainen coctail siis. Huomenna tapaan sitten lääkärinkin, joten huominen on tätä päivää viisaampi.

Rauhaa, yötä, ystävät!

Tee kirjoitti...

Nujertakoot nuo myrkyt sen naispaholaisen nyt totaalisesti! Onneksi käydään viipymättä mokoman vihulaisen kimppuun. Tsemppejä uuteen taistoon!!

Adelhaid kirjoitti...

Nyt on vastustaja sitten selvillä ja varmasti on ihanaa, että pääset heti huomenna hoitoon. Odottelu on kaikista tuskaisinta. Mäkin nautin tätä paklitakselia ja mulla on siitä sytosta hyvät fiilikset, nujertukoon sillä meidän molempien syövät!

Voimia huomiseen!

Zelda kirjoitti...

No, nyt tiedetään vihollisen nimi tarkalleen ja odottakoon vain, saa todellista kyytiä kohta! Hengessä mukana ollaan täällä.

Anna kirjoitti...

Tsemppiä huomiseen! Todella hyvä että päsee hoitoon heti.

Emmi kirjoitti...

Lyhyesti:

Voimia, oi PALJON voimia tulevaan taistoon!

Ajatuksena ilmassa ollaan.. :)

Sipulix kirjoitti...

Halaus ja rutistus Sinulle. Olet mukana ajatuksissani.

umbramaj kirjoitti...

Hyvä että pääset heti alottamaan hoidot! Täsmätippa nujertaa paholaisen kokonaan, sitä ennen me(kin) täällä tsempataan! Voimia huomiseen, olet ajatuksissa ja rukouksissa!

Kiara kirjoitti...

No voihan nääs. Miten meidän äänestyslopputulos ei pätenytkään sairaalan maailmassa? No, eiku uutta taistelua päin!

Soudan mukana. Matkapahoinvointia vastaan taistellen. Sanna saat viskata mullekin muutaman pussin, mielellään sellaisia, jotka roikkuu korvista nauhoilla, että voi tasatahtia molemmin käsin soutaa.

Anonyymi kirjoitti...

Katso uskoen ylöspäin, rakkaudella sivullepäin, kiittäen taaksepäin ja toivoen eteenpäin.
-Paula-

olga kirjoitti...

Toivottavasti on sellainen Häräntappoase, että tehoaa. On varmasti kova paikka. Onneksi et hevin luovuta. VOIMIA!

Anonyymi kirjoitti...

"Edessä oli pitkä urakka, mutta päätös oli tehty. Ja sehän on aina hyvä juttu." arvellaan Toven Taikatalvessa, minä arvelen samoin ja toivotan onnea matkaan. Maija, Riikan sisko

sanna kirjoitti...

Toivottavasti kaikki on mennyt tänään hyvin!! Olet ajatuksissa !!

tiina kirjoitti...

Ihanaa, katseet on käännetty juuri näin:) Taikatalvea odotellaan ja sitä kohti mennään totisen häräntappoaseen kanssa.

Kaikki meni tänään hyvin. Kotiin päästiin mutkin päiväkodin kautta ennen viittä, meikäläisen lääkemäärää pitää tiputtaa tuntikausia, välillä sitten huuhtelut ja pikku tauot.

JAksaminen aivan jees, mitä nyt kortisonit valvottavat yöllä ja päivällä sitten väsyttää.. eli peltosen kanssa iltaleikki on ollut keittokirjan selailua, siitä ei tullut huonoa oloa:) Terveysiltapalan eli pizzan jälkeen iski lievä matkapahoinvointi mutta se talttui kotona yhdellä primperanilla ja salmiakkitikkarilla. Että lääkitys kohdillaan, vielä vatsansuojatabletti nassuun ja nukkumaan.