maanantai 5. heinäkuuta 2010

jotain sinistä

Edellisen postauksen teemaan sopien olen hankkinut ylleni jotain sinistä. Eikä ihan vaan jotain, tarkka sävykin on tiedossa: taikavuori, sävy nro 3148 tikkurilan värikartasta. Seitsemän vuoden jälkeen terassimme kaipasi uusintakäsittelyä, joten se on nyt maalattu entisellä sävyllä, samalla tulivat uudet portaat sekä yksi paraatirinta käsitellyiksi. Jälkimmäisen sain onneksi aika hyvin putsattua ei-niin-perinteisillä proteesinhoitotarvikkeilla, joten jäljellä on enää häivähdys sineä.

Jo aiemmin kesällä, kukkapenkkiä kitkiessä, huomasin kontaktiproteesien epäsopivuuden kyykötys-pyllistys -asentoja vaativiin hommiin. Kun painovoimaa uhmaaviin asentoihin liitetään vielä reipas hiki ja kapeaolkaimiset pitsiliivit, voi käydä niin kuin on muutaman kerran käynyt: rinta tai rinnat luiskahtavat kesken kiireisimmän työnteon t-paidan sisään. Kukkapenkin vehreyden suomassa suojassa irto-osat on näppärä työntää takaisin liiveihin, mutta terassilla, kotikujan kaverijoukon hääriessä ympärillä on tehtävä haasteellisempi. Siinä ährätessä voi tarttua jotain sinistä matkaan. Eivät silti kujan lapset älynneet, mitä talonemäntä taiteili.

Kotikujamme väki on ihanaa porukkaa. Viikonloppuna vietimme naapuruston perinteisiä varjoseuroja, hyvässä säässä ja seurassa, grillien äärellä. Lapset olivat järjestäneet kilpailuja ja muuta puuhaa pienille ja isoille, ja ohjelmatauoilla parannettiin maailmaa -ihan perinteistä seurameininkiä siis. Luontevaa oli jatkaa kokoontumisen hoidollista puolta pihasaunamme löylyissä, jonne me naiset ensiksi suunnistimme jalkaraspeinemme ja kuorintavoiteinemme. Suomalaiseen saunakulttuuriin eivät uikkarit oikein sovi, joten en niitä itsekään laittanut, ja saunavieraille totesin löylyyn mennessä, ettei irtovarustus oikein kestä saunomista, joten rinnat jäivät tuvan pöydälle. Kotikujan naiset tuntevat tautihistoriani, ja tuorein naapuri kysyi rinnattomuudestani mutkattoman fiksusti, joten asia oli sillä klaar.

Joo-o, olen reipas ja rohkea ja sinut sairauteni ja silvotun vartaloni kanssa ja mitä vielä. Onhan se niinkin, mutta totta hemmetissä haluaisin itselleni ihan normaalin etuvarustuksen. Että ne niin kätevät silikonit olisivat siellä ihon alla, mistä eivät pääse luiskahtamaan, ja missä ne kestävät kovissakin löylyissä tipahtamatta lauteille. Ja on sellaiset luvassakin, mutta korkean uusimariskin potilaana tätä toimenpidettä täytyy odotella vielä pari vuotta. Viimeisimmän leikkauksen jälkeen mervi muotoili tulevaisuuteni tällä rintamalla näin:

"Myöhemmin, kun korkean riskin syöpähoidoista on kulunut pari-kolme vuotta, voidaan rekonstruoida, jos potilas haluaa, molemmat rinnat plastiikkakirurgian puolella. Kyseinen toimenpide on ajankohtainen aikaisintaan loppuvuodesta 2011-alkuvuodesta 2012. Potilas voi ottaa itse suoraan yhteyden plastiikkakirurgian pkl:lle kyseisten asioiden järjestelemiseksi tuossa vaiheessa eteenpäin.

Kokonaistilanne huomioiden tuolloin tulisi olla tehtynä rintakehän ja kainaloiden ultraääni. Vaikka rintasyöpäriskiresidiivi on varsin pieni, niin tutkimukset olisi oltava ennen leikkausta alle 6kk: sisällä tehtyjä."

Kyllä vaan, potilas haluaa. Olisiko syyskuu jo loppuvuotta..?

Sitä odotellessa, näillä mennään mitkä on annettu. Reippaasti ja rohkeasti.

14 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hei!
Varmasti on syyskuu jo loppuvuotta :)
Silloin reippaasti yhteyttä plastiikkakirurgille,että pääsee jonoon.
Sinisille töille hyviä jatkoja
Pikku Pirulainen

Kiara kirjoitti...

:) Teidän naapuriyhteisönne kuulostaa kadehduttavan ihanalta.

Ja samaa mieltä olen, syyskuu on ehdottomasti jo loppuvuotta, tai ainakin loppuvuoden alkua ;)

Tee ‎| teehki@gmail.com kirjoitti...

Samaa mieltä minä myös - syyskuu on todellakin jo loppuvuotta ;) Ja pitääkin alkaa kysellä tuota plastiikkakirurgista asiaa itse (vaikka en vielä olisi edes valmis leikeltäväksi..), niin voisi saada kuulla tuon uusiutumisriskin ja saisi ehkä edes joskus nuo kunnon tutkimukset ;) Ja todennäköisesti silloin kun tuo toimenpide olisi mahdollinen, olen siihen jo aivan valmis..

Anonyymi kirjoitti...

Syyskuu ehdottomasti tarkoittaa jo Uutta Vuotta ; )
Ihanaa porukkaa teillä siellä päin - mahtava saunailta naisporukassa ja luontevasti sinä Tiina mutkallisia asioita suoristat. Totta kai tarvitset molemmat rinnat ihon alle !!! Ja pian se aika kuluu ja sitten mennä temputat "rinnat rottinkilla" ; )
Hienoa !
pirtsikka

Nina kirjoitti...

kyllä vaan on nämä sinun tarinasi niin nautinnollista luettavaa:) asenne kohdillaan, vakavaakin ajatusta kaihtamatta ja esille tuomatta.
Kauniita ja lämpimiä kesäpäiviä sinne nurkalle lääniä..vaikka täällä työmaalla alkaa pää jo pehmitä lämmön myötä.

Kitsune kirjoitti...

Syyskuu on selvästi loppuvuotta.

Itse samanlaiset odotusajat saaneena olen kyynisesti miettinyt että niin, mitä sitä kalliita korjausleikkauksia tuhlaamaan potilaaseen, joka potentiaalisesti ei ole niistä kauan hyötymässä... mutta kai tuolla odotusajalla joku (muukin) lääketieteellinen perustekin on.

Anonyymi kirjoitti...

Helppo olla samaa mieltä edellisten kommentaattorien kanssa, vaikka minun loppuvuoteni alkaa siitä mihin alkuvuoteni päättyy, eli 1. heinäkuuta.
Pää auringosta pehmeänä ja kroppa viileästä uimavedestä innoissaan jatkaa täällä eräs lomailuaan. Paikkakunnan kirjasto tarjoaa netti- ja muut tarpeelliset turistipalvelut.
Terveiset sie/mie Big Band kaupungista!

betty kirjoitti...

Aivan ihana naapurusto teillä ! Meillä täällä suuremmassa kaupungissa tuo ei kävisi noin luonnikkaasti. Ja kyllä - sinä olet tosi rohkea ja mutkaton ! Ja jonoon mäkin oon pitkän harkinnan jälkeen päättänyt ilmoittautua, tissejä ootellessa : )

Adelhaid kirjoitti...

Ilmottaudu vaan jonoon, syyskuu on ihan täysin loppuvuotta.

Mulle uuden tissin hankinta on vielä kaukaista, kun tuo sairaskin roikkuu vielä mukana.

Sipulix kirjoitti...

Syyskuu on loppuvuotta.

Sinisiä ajatuksia sinne :D

tiina kirjoitti...

Mobiiliterveiset eteläsavosta perheen tyttöjen reissulta! +31 ja järvi vähän vähemmän:)

PiKo kirjoitti...

IHanaa, mä mietin sinua ihan kamalan paljon tänään, ja erityisen positiivisesti. Kiitos korvaamattoman tärkeästä vertaistuesta.

Teitin ihana lääkäri oli Mervi, mie sain maailman parhaan kirurgi-Hannan. Ihan oikeesti, nainen joka todella ymmärsi mistä puhuttiin kun puhuttiin peloista ja odotuksista. Tapasin rintasyöpähoitajankin ohimennen, hänen kanssaan voin kuulemma mennä juttelemaan fiiliksistä...

Ja Hei, ihanaa, sä pääset jonotteleen moista! Kunsitkun se tuntuu siltä! Tsemppiä!

tiina kirjoitti...

Huh, takana 7pv ja n.1500km, perheen tyttöjen reissu onnellisesti takana ja kuski rentoutuu koneen ääressä. Viikko ilman nettiä, joten nyt pitää käydä katsomassa kaikkien kuulumiset:)

Kiitos ystävät kommenteista, uskon jo, että syyskuu on loppuvuotta. Sitä odotellessa amoenani pelasi ihan loistavasti proteesiuikkarissa:)

Ai niin, mökkirannan veden mitattu lämpötila oli +26, joten jätin parin vuoden takaisen talviturkkini ihan suosisti savonmaalle. Tai järveen siis.

Kesäpäiviä näitä!

Tee ‎| teehki@gmail.com kirjoitti...

Kiva kuulla susta piiitkästä aikaa :) Jään odottelemaan uutta päivitystä ;)