pohjalta ponnistaa

Eilen illalla makasin selälläni jumppasalin lattialla ja purin hampaita yhteen. Poljin suurta mielikuvituspyörää kädet ristissä niskan takana kuunnellen ohjaajan tahtia, vielä jaksaa vielä vaan. Välillä oli pakko pitää salassa omia taukoja, mikä täydessä salissa oli miltei mahdotonta. Vaan taisivat kaikki olla sen verran keskittyneitä omiin ylämäkiinsä, ettei toisia polkijoita ehtinyt juuri vilkuilla.

Loppuvenytyksissä ajattelin, minkä matkan olenkaan tuonne voimistelusalin lattialle kulkenut. Kolme kuukautta sitten makasin leikkauksen jäljiltä sänkyyn ja seinään kytkettynä, monin köysin. Laskimoon meni nestettä, valtimossa oli kanyyli (mittaamassa jotain?), peukalon päässä happisaturaatiomittari, selässä epiduraalikatetri, rakossa toinen ja nenällä happiviikset. Verenpainemansettikin puristui automaattisesti tietyin väliajoin. Kaiken komistuksena haavataitokset vatsan lisäksi jalassa, josta piti etsiä suoni verinäytettä varten, oikea käsi kun oli tehokkaasti kanyloitu ja vasemmasta ei näytteitä saa enää imusolmukkeiden poiston takia ottaa.

Leikkauksen jälkeisenä päivänä piuhoja ruvettiin sitten purkamaan, ja pääsin jo kahden hoitajan avustamana huoneen perällä olevaan vessaan saakka, hitaasti ja huohottaen. Takaisin paluu olikin jo taiteilua väsymisen ja matalan verenpaineen vuoksi, mutta sänkyyn päästyäni päätin, että täältä noustaan vielä. Ja niin noustiin, päivämatkat pitenivät asteittain, päiväsalista ulko-oville, kotipihasta tien päähän, puolesta kilometristä kymmeneen. Mitä seuraavaksi..?

Maallikkona ei voi kuin iloisesti ihmetellä ihmiskehon toipumista suuresta ja vaativasta operaatiosta. Yli neljä tuntia kestäneessä leikkauksessa puuhailtiin aortankin ympärillä, katkottiin ja sivuttiin suuria suonia ja aiheutettiin melkoista verenhukkaakin. Silti. Suuret haavat umpeutuvat, neste- ja verenkierto löytää uudet reitit, veri sakenee ja palautuu kasvoille. Levossa laiskistuneet lihakset alkavat huutaa toimintaa, ja vähitellen myös muu keho pääsee mukaan toivetta toteuttamaan.

Kyllä elämä on ihmeellinen.