sunnuntai 24. toukokuuta 2009

juhlahumua


Palasin perjantaiselta kaupunkiretkeltäni uitettuna, pyöräiltyäni parin ukkoskuuron lävitse. Kotona oli kuitenkin vastassa valmis ruoka, katettu pöytä ja pöydällä kukkavälityksen toimittama kimppu kainuun väeltä. Mukana seuranneessa kortissa oli kuluneesta lukukaudesta todistus, arvosanalla 10+. Eivät siinä märät sukat eivätkä muutamat ylimääräiset polkukilometrit painaneet, kun loman alun kunniaksi istuimme illalliselle, juhlavissa ja huojentuneissa tunnelmissa. Niitä juhlavia tunnelmia haluan toivottaa muillekin, myös omia etappejaan saavuttaville syöpäsisarille ja -veljille. Näin komeasta kimpusta riittää jaettavaksi!

Ihmiset ovat onnitelleet hoitojen päättymisestä kuin parhaastakin urheilusaavutuksesta, ja itse olen vastaillut kuin konsanaan maratoonari suorituksensa jälkeen. "Hyvän alun jälkeen siinä kolmenkympin kohdalla meinasi mennä hapoille mutta keskeyttäminen ei käynyt mielessäkään, lopussa rullasi lähes itsekseen.. yleisön kannustus oli upeaa, ja se auttoi ylämäkiosuuksilla..". Maaliin päästyäni olen saanut vaaleanpunaisen kesäkimpun lisäksi muitakin kukkia, kuohuviiniä ja viestejä, ja kaikista muistamisista olen äärettömän iloinen -taustajoukkomme ovat vertaansa vailla. Eräät akateemiset kotipalveluihmiset jopa komensivat meidät mieheni kanssa kaupungille juhlistamaan tätä Uutta Aikakautta, ja lupasivat hoitaa lapset ja ruokahuollon. Minkä tekivätkin, meidän keskittyessämme täytettyyn piadinaan ja kahviin, ja niiden jälkeen enkeleihin ja demoneihin (no jaa, itse keskityin tom hanksiin).

Palkintojen jako huipentui tänään surffaukseen matkailusivustoille. Uutteran etsinnän jälkeen pääpalkinnoksi valikoitui neljän päivän matka italian firenzeen, yhdessä miehenpuolen kanssa. Romantiikkaa, renessanssia ja daavid-patsas -siinä viimeinen silaus syöpähoidoille. Parasta matkassa 0n kuitenkin sen ajoitus: nousemme ilmaan kesäkuun puolivälissä, ensimmäisen munasarjasyöpäkontrollin jälkeisenä päivänä. Se ei pelaa joka pelkää. Joka huolehtii etukäteen, kärsii kahdesti. Se, joka pelkää tulevaisuutta, ei voi nauttia nykyisyydestä. Ja mitä vielä. Siitäs saat syöpäpeikko!

4 kommenttia:

Nina kirjoitti...

Hienoa:) eli kehut tuolle palkintomatkalle. Oma Milanon 4pv:n reissuni tuli heti mieleen, oma palkintomatkani:)

Eli laitan tähän vielä uusintana erään lainatunlauseen, jota olen aiemminkin täällä ja muualla käyttänyt, mutta sopii tilanteeseen:

"rohkeus ei ole pelottomuutta vaan kykyä olla lamaantumatta"

Niina kirjoitti...

Paljon paljon onnea upeasta suorituksesta täältä Espoosta myös!!

Sipulix kirjoitti...

Stipendin olisit ansainnut :) mutta taisitkin sen tuon matkan muodossa saadakin, HIENOA!!!

Kati kirjoitti...

Hienoa Tiina! Virtuaalinen kielokimppu täältä etelästä ja kaunista kesää koko pesueelle! Hyvää matkaa ;o))