keskiviikko 4. joulukuuta 2013

erään puhelun anatomia ja muita terveisiä katsastuksesta



Minne menet, quo vadis? kysyvät jäljet takanani. Koko ajan ja kaikkialle, vastaan jaloillani, jotka taasen toimivat niin kuin jalkojen pitääkin. Nousen kolmannen kerroksen luokkaani ketterästi, arjessa ei näy jälkeäkään taudista tai sen hoidon aiheuttamista sivuvaikutusista, eikä oloni voisi olla parempi. Juoksen, jumppaan ja joogaan. Kylven kulttuurissa, milloin konserttisalin, milloin teatterin hämärässä, ja nautin joka solullani elämyksistä ja elämästä.

Menen myös sinne, minne kaikki tiet vievät. Kuljettuani koko syksyn oppilaiden kanssa rooman katuja niin historian kuin uskonnonkin tunneilla, on sinne päästävä itse! Viikko ikuisessa kaupungissa, pyhiinvaeltajien matkassa oli huikea kokemus.




Via appiaa astellessani, riemukaarien alta kulkeissani tai santa maria maggioren taivaisiin kohoavan holvikaaren alla tunsin yhtä lailla historian kuin elkeltenkin siipien havinaa. Seitsemän päivää tankkasin itseeni tietoa ja tunnelmia, pastaa ja vino rossoa sekä pyhää huolettomuutta, eväitä, joilla jaksaisi taas vaikka mitä. Jaksettavaahan taas edessä olisi, sen tiesin mutu- ja perstuntumalla.

Koepinot ja joulujuhlahässäkät olivat leppoisaa arkeenpaluuta. Todellinen kunto koeteltiin eteläisessä keskusröntgenissä viikko kotiinpaluun jälkeen. Jaksaako rouva varmasti vielä? Kolmihenkinen tiimi hääri oikean käsivarteni kimpussa yrittäen hakea yhteyttä suoneen. Kyynärtaipeesta, kämmenselästä, ranteesta, vielä kerran, vielä ja vielä täytyy, anteeksi rouva.

Itse hain yhteyttä jonnekin kauemmas, paavin istuintakin korkeammalle. Katselin hoitajia, kun he asensivat kanyyliä ja valmistelivat minua kuvaukseen, mutten tuntenut kipua, en pelkoakaan. Kaikki tämä on koettu jo, kuten sekin, ettei lääkäri nyt valitettavasti pysty ottamaan vastaan kun on se meeting. Että rimpautellaanpa, jookos?

Sitten rimpautellaan. Valkoisella talolla ei ole tapana soitella heti perään, joten vaistoihminen sisälläni herää kuuntelemaan rivejä ja rivien välejä, kesken välitunnin. Sanakikkailussa jos missä olen ammattilainen (työni luontaisetuja), ja saan lyhyestä puhelusta irti enemmän kuin hoitaja haluaa kertoakaan. Tosin, jos itse osaan laatia pedagogiset asiakirjat ja muut viestit siten, ettei kellekään tule paha mieli, oli päivi vähintään yhtä taitava.

Lääkäri on katsonut kuvat, ok. (Hyvä. Neutraali lause. Kertoo tapahtuneen ja johdattele asiaan, ei spekuloi.)

Jotain muutosta siellä on. ("Jotain" pienentää muutos-sanaa, toimii samalla epämääräisenä artikkelina. Muutosta-partitiivi valittu hienosti, se voi viitata sekä yksikköön että monikkoon. Siellä jättää paikan ja paikat selvittämättä. Siellä - niin missä?)

Lausunto ei nyt ole tässä saatavilla. (Okei, hienosti toimittu. Toisaalta on totta, että radiologin lausunto herättää enemmän kysymyksiä kuin antaa tietoa maallikolle. Ehkä hyvä näin.)

Nyt sinusta halutaan ottaa markkereita. (Terävä maallikkotäti huomaa, että nyt puhutaan monikosta. Aiemmin on tyydytty ca12vitoseen, nyt  tutkitaan rintapuolenkin mahdollisuus. Levinneisyyttä siis on jossain uudessa paikassa tai peräti paikoissa.)

No näitä maksa-, munuais- ja haima-arvoja määritetään kans. (Sisäelimissä siis.)

Tietysti pvk ja neutrot. (Hoitoja luvassa.)

Niitä juu, mutta nyt pohditaan mahdollisuutta uuteen lääkkeeseen ja konsultoidaan vielä ullaa josko sitä voisi sinulle antaa. (Täydellinen päätös, rusina loppuun, jätetään mieli makeaksi. Uusi lääke!)

Ja lääkäri tuossa vielä huikkasi, että ei siellä mitään suurta ole..

Tosiaan, pikku vikoja, heleppo korjata, ajattelin hirtehisesti ja näin silmissäni filtterin käärivän hihansa ja työntävän autonromun pois näyttämöltä. Ei ollut sekään mennyt katsastuksesta läpi.
Ei naurattanut, muttei tarvinnutkaan, kellon soitua alkoi geometrian testi ja osaa edessäni ahertavasta porukasta lähes itketti. Opettajan suru tuli vasta kotona.

Kollega kysyi rooman matkalta palattuani, koinko ikuisessa kaupungissa pyhän kosketuksen. Mitä se on, miltä pyhä tuntuisi? Konttasin pyhät portaat, ne kaikki kaksikymmentäkahdeksan, jotka johdattivat aikoinaan pilatuksen luokse, ja muistin lausua toiveeni joka askelmalla. Tuntui se, ainakin polvissa. Hyräilin ave mariaa santa cecilian kauniin apsiksen alla ja lauloin maa on niin kaunis katsellessani palatinum-kukkulalta aukeavaa upeaa maisemaa, ja sain osakseni ymmärtäviä katseita. Järki-ihminen sisälläni ei suostu huomaamaan pyhää tai sen kosketusta.


Ehkä pyhä on enemmän kuin hetken humaus. Ehkä se on kanssani tutkimuslavitsalla, jossa makaan tyynenä, vailla pelkoa tulevasta. Ehkä se on läsnä öisin, jotka nukun tyytyväisenä, vailla huolta huomisesta. Ehkä se on läsnä kodissamme, jossa valmistaudutaan tulevaan jouluun iloisin mielin.

Ehkä pyhä on läsnä lääkärin vastaanotolla, jossa miehenpuolen kanssa istumme joulukuisena iltapäivänä kuulemassa lääkäri-päiviltä tarkempia tuloksia. Ei ole sisäelimissä, verikokeet on otettu vain lähtötilannetta varten. Vatsassa on kaksi uutta kolmesenttistä pesäkettä, jotain muutosta nivusessa, ei muuta. Markkeri on hieman noussut, mutta edelleen normaali. Nyt on hyvä aloittaa hoidot, ei tässä kiirettä kuitenkaan ole.

Kun on varautunut pahimpaan mahdolliseen, kuulostavat päivin sanat skiftesviikiläisiltä: "Pikku vikoja, heleppo korjata".

Ja mieli on edelleen sees. Miehen kanssa juomme kahvit valkoisen talon kuppilassa, ja toteamme, että arki on taas täällä, ei sen kummempaa. Että jos hoito on maanantaisin, täytyy tanssikuskaukset sinä iltana järjestää jollain muulla tavoin, tiistaina olen jo remmissä.
Katsomme toisiimme, kuten kaksikymmentä vuotta olemme katsonet. Kyllä tästä taas selvitään.

83 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Varmasti selvitään!
L

Kati kirjoitti...

Kiitos Tiina, että taas jaksoit pitää meidät(kin) ajan tasalla. Kuten miehen kanssa sovitte, tästä selvitään. HYVÄÄ JOULUA!

Anonyymi kirjoitti...

Ei paha, kuten Jormakin tanssiohjelmassa sanoo! Voimaa taas uuteen taistoon, jonka tuolla asenteella voittaa :) ja jouluiloa!

Nina kirjoitti...

loistavasti kuvattu fiilikset, pitänee jakaa kollegoillekkin jotta tajuavat ettei ne rivienvälit jää huomaamatta ;) Olit mielessäni kovasti viime sunnuntaina istuessani meidän kirkossa kuuntelemassa Pienen Valon joulukonserttia joka myös heidän joululevynsä julkistamistilaisuus. Itse täällä jo jokusen viikon kulkenut labrojen ja eri tutkimusten välillä...perstuntumalla sanoen, "pottu kerrallansa" mennään päiviä ja tutkimuksia eteenpäin.

Tsemppiterkut arkeen :)

Adelhaid kirjoitti...

Pieniä taisteluita on varmasti helpompi käydä kuin suuria. Kyllä te tästäkin selviätte! Mennään sitten kohti parempaa kevättä ja kesää molemmat yhdessä!

Terhi kirjoitti...

Sulla on todellakin upea taito muotoilla tekstisi niin, ettei kukaan voi mieltään pahoittaa :) Vaikka uutiset olisi voineet olla parempiakin, niin loppulauseen jälkeen viimeistään jää päällimmäiseksi taasen hyvä fiilis, kiitos ♥

Ihana Tiina!

Zelda kirjoitti...

Lämpöisen leppoisaa oloa ja mieltä lähetän minä koko perheelle.

Anonyymi kirjoitti...

Ihana kirjoitus. Olisimme kyllä sinulle lumivalkeaa toivoneet. Mutta nyt mennään taas mennään hoitoja kohti ja uskotaan lujasti siihen, että nämäkin pallerot selätetään!

<3

rt L

Anonyymi kirjoitti...

Olet sinä Tiina... kyllä sinä olet aivan harvinaista lajia. Suojelukohteeksi sinut julistan tästä hetkestä alkaen.:)

Tilu kirjoitti...

Hyvää itsenäisyyspäivää ja joulun odotusta teille!

rk kirjoitti...

Mukava teksti taas; sinulta tuo sanojen peräkkäin asettelu sujuu :)
Löydökset tosin olisivat saaneet jäädä löytymättä, mutta tsemppiä ja voimia taas uuteen hoitojaksoon.

Hyvää joulun odotusta sinulle ja perheellesi!

Kiara kirjoitti...

On se sitkeä prulainen.

Taistoon taas <3 ja selviämään!

Heidi K kirjoitti...

Syvä huokaus pääsi täällä päässä. Myötäeletään teidän tunteita. Rukouksissa olette, koko porukka!Tsemppistä! T:Heidi ja Mikko

Piuku kirjoitti...

Taistoon, joulkot uljaat <3
Sinussa on säkenöivää sisua, voimaa ja kauneutta joka laittaa nöyräksi. Kun vuoroni on (ja se on, koska uusiutuva kasvaintyyppi), toivon oppineeni sinulta seesteisyyttä, viisautta kohdata se, mitä sodan voittoon vaaditaan.

Miljoona jouluista halausta <3

Kalamuija ja lappilifestyle kirjoitti...

Sitkeä on. Mutta voimia sinne!

Kalamuija ja lappilifestyle kirjoitti...

Sitkeä on. Mutta voimia sinne!

Kalamuija ja lappilifestyle kirjoitti...

Sitkeä on. Mutta voimia sinne!

Anonyymi kirjoitti...

Voi miksi?? En voi ymmärtää, vaikka ei minun ymmärrykselläni mitään merkitystä olisikaan.

Toivotan jouluiloa ja hetkellisiä unohduksia!

Ilona

Terhi kirjoitti...

♡ Hyvää joulua koko perheelle ♡

vintti kirjoitti...

Parasta mahdollista, jokaiseen hetkeen. Voimaa ja valoa.

Anonyymi kirjoitti...

Jouluiloa ja valoa uuteen vuoteen Tiina. Tästäkin selvitään.
<3 Sipulix

Anonyymi kirjoitti...

Tästäkin selvitään!

Terhi kirjoitti...

Kaikkea hyvää alkaneelle vuodelle ♡

Anonyymi kirjoitti...

Hei,
miten vuosi on lähtenyt käyntiin?

Anonyymi kirjoitti...

Mitä kuuluu? Edellisestä postauksesta on niin pitkä aika, että alkaa ihan huolestuttamaan. Siunausta tähän vuoteen!
T:pitkäaikainen lukija

Anonyymi kirjoitti...

Miten voit Tiina? Olen lukenut blogiasi jo kauan ja elänyt hengessä mukana. Toivon sydämestäni,että voit hyvin ja tauti on pysynyt kurissa!
T:lukija

Anonyymi kirjoitti...

Kaikki hyvin?olisi kiva jos kertoisit kuulumisesi....

Anonyymi kirjoitti...

Tiinalla hoidot jatkuu lähes viikottain, seuraava kontrolli on vasta keväämmällä ja sitten taas tiedetään missä mennään. Töissä käy hoitojen välillä, hiihtolomalle ollaan lähdössä ja tytön rippijuhlien valmistelut on täydessä vauhdissa. Luulisin että tarkempaa päivitystä on tulossa lähiaikoina....

--tiinan mies

Anonyymi kirjoitti...

Aika jännä, että Tiinan mies aina kommentoi näihin kyselyihin.. Noh, kukakin tyylillään...

Anonyymi kirjoitti...

Minusta on hienoa että Tiinan mies kertoo väliaikatietoja. Oletan että asianosainen itse tietää miehensä kommentoinnin. En ymmärrä arvostelua. Kovasti odottelen päivitystä myös Tiinalta itseltään.

Anonyymi kirjoitti...

Päivitystä minäkin odottelen. Mutta toisaalta iloitsen, että mitään sellaista ei ole tapahtunut, josta välttämättä pitäisi 'syöpä' -blogiin raportoida tai tuntoja purkaa.

kevätterveisin,

lukijasi Maija

Anonyymi kirjoitti...

Paljon voimia ja kaikkea hyvää! Toivoin, että tämä olisi jo takanapäin, mutta nyt mennään eteenpäin!

Anonyymi kirjoitti...

Ihanaa, että tiinan mies on näin läsnä ja kuulemme, että kaikki menee eteenpäin. Kiitos tiedosta! Seuraan tätä ja aina toivon parasta!

vintti kirjoitti...

Ihanaa kevättä, aurinkoa ja hyviä hetkiä Tiinalle, ja koko perheelle.
Iloa!

Kati kirjoitti...

Huhuu Tiina! Nyt on jo huhtikuu 2014!!!

Anonyymi kirjoitti...

Jos pitää blogia niin kai sitä voi päivittäkkin välillä...??????

Anonyymi kirjoitti...

Heissan, ilmoittele jotakin!

Anonyymi kirjoitti...

Kaikkea hyvää, iloa, valoa,onnea teille lähetän! Ihanaa kevättä!

Anonyymi kirjoitti...

Hyvät ihmiset! Toivottavasti huoli Tiinan tilanteesta saa teidät kinuamaan blogipäivitystä eikä pelkkä uteliaisuus. Annetaan Tiinan olla rauhassa. Hänellä ei ole mitään velvollisuutta tyydyttää meidän tiedonhaluamme. Hän kirjoittaa, milloin kirjoittaa tai sitten ei. Tiina on upea, esimerkiksi kelpaava ihminen. Kaikkea hyvää hänelle ja hänen perheelleen. Vointeja ja voimia!

Anonyymi kirjoitti...

Komppaan niin satasella edellistä puhujaa! Tiinalle kaikkea parasta!

Anonyymi kirjoitti...

Moikka Tiina!

pitää minunkin sotkea lusikkani soppaan ja ilmoittaa, että mukana ollaan! Pahoittelut, että kommentointini on jäänyt vähemmälle.
Ja huomaatkos miten tärkeä olet, kun hiljaisuutesi meinaa saada ärtymystä aikaan, ota se kohteliaisuutena 😉

päivitystä minäkin mielelläni luen sitten, kun on sen aika! Toivon toki, että et odotuta meitä hirveän pitkään 😉 Ihanaa kevään aikaa!!

hoitsu kati

Annukka kirjoitti...

Hei Tiina! Mitä kuuluu? Aurinkoista kevättä ja pian alkavaa kesälomaa virkatöistä sinulle! Toivottavasti kesä tuo lomaa myös hoidoista tai ainakin niiden välissä ehdit nauttia vapaasta!

Niina Karjalainen kirjoitti...

Pyhän kosketus, ikuinen kaupunki ja yhteys...Vaikka meillä on tämä hetki, tämä elämä, meissä on myös syvempiä tasoja, joita järki ja tunteet ei tavoita. Uskon, että meidät on luotu ikuisiksi ja siksi osaamme kaivata jotain suurempaa, aavistamme että on jotain enemmän. Toisaalta jokin meissä ei halua että etsimme.
"Tuomas sanoi hänelle: 'Herra, emme me tiedä, minne sinä menet. Kuinka voisimme tuntea tien?' Jeesus vastasi:
'Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani." Johanneksen evankeliumi 14:5-6

Anonyymi kirjoitti...

Miten edellinen liittyy blogistiin?

Niina kirjoitti...

Mm. lauseet "Itse hain yhteyttä jonnekin kauemmas, paavin istuintakin korkeammalle", kollegan kysymys, koitko pyhän kosketuksen ja blogistin pohdinta pyhästä kirvoittivat kommenttini. Jeesus ja raamattu on minulle pyhää, siksi toin ne esille. Mukavaa kevään jatkoa kaikille!:)

Anonyymi kirjoitti...

Toivottavasti ei tilanne ole ikävä kun ei ole tullut päivityksiä.

Anonyymi kirjoitti...

Hei,
olisi kyllä tosi kiva saada jotakin päivitystä, Tiina, olet usein mielessäni.

Anonyymi kirjoitti...

Ilmoittele nyt Tiina hyvä itsestäsi

Anonyymi kirjoitti...

Onko kaiki hyvin??????

Anonyymi kirjoitti...

Herranjumala, onko jotain sattunut?kerro nyt jotain kuulumisia ennenkuin sydän pakahtuu

Anonyymi kirjoitti...

Hei, aiotko Tiina vielä päivittää blogia? ei ole kiva arvailla, missä mennään.

Anonyymi kirjoitti...

Viimeisessä päivityksessä oli huolestuttavia piirteitä. Ehkäpä Tiina ei enää jaksa päivittää sivuja.

Anonyymi kirjoitti...

Tiinalla kesäloma alkoi tänään, lähti juuri pyöräilemään 25 km kohti työporukan lomanaloittajaisia. Hoidot jatkuu edelleen, taudin suhteen ei mitään dramaattista ole tapahtunut suuntaan eikä toiseen. Blogipäivitys tulee varmaan joskus. --tiinan mies

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos ilmoituksesta Tiinan mies! Ehkä täällä nyt tilanne rauhoittuu! :D Ihanaa kesää koko teidän perheelle!

Anonyymi kirjoitti...

Hyvää kesää koko perheelle ja lämmin kiitos kuulumisista!
Toinen Tiina :-)

Anonyymi kirjoitti...

Ihme blogi

Kiara kirjoitti...

Aurinkoista kesää Tiina!

t. Kiara

p.s. tän blogin ideahan on ollut, että "no news is good news". Eli kun mitään ei kuulu, kaikki hyvin. luotan edelleen siihen :)

Anonyymi kirjoitti...

Olipa helpottava tieto

Anonyymi kirjoitti...

Hei Tiina!

Ehdotan ihan vilpittömästi tämän blogin lopetusta, sillä onhan turha odotuttaa ketään. Kaikkein vähiten itseäsi. Sulje reilusti siis tämä kanava: itse!

Anonyymi kirjoitti...

Olen samaa mieltä edellisen kanssa. Kaikkea hyvää Sinulle Tiina!

Anonyymi kirjoitti...

Onhan se tylsää kun kymmenet ihmiset moikkaa ja kyselee kuulumisia, mutta toinen ei vastaa edes "hei". Ehkäpä Tiina on kyllästynyt koko blogin pitämiseen.

Anonyymi kirjoitti...

Vastaajanahan on Se mies, saahan jokainen tehdä mitä haluaa. Haluaisitko itse raportoida kaikki vaiheet?

Anonyymi kirjoitti...

Hih. Blogihan "loppuu" lukijan niin halutessa siihen, että lopettaa sen seuraamisen. Heleppoo. Hyvää kesää Tiina ♥!

Anonyymi kirjoitti...

> Hih ... lopettaa sen seuraamisen
Samaa mieltä.

Itse olen vilpittömästi iloinen tämän blogin olemassaolosta. Olen käynyt lukemassa vanhoja juttuja niiden sisällön takia.

Maija

Anonyymi kirjoitti...

> turha odotuttaa ketään.
heh, joillakin on elämänsisältö. :)

Minä olen oppinut tämän blogin kautta paljon ihmiselosta ja ihmisyydestä. Lisäksi jutut ovat olleet hyvin kirjoitettuja! Kiitos Tiina!

t. lukijasi Itä-Suomesta

Anonyymi kirjoitti...

Hei Tiina ja Tiinan mies :)

Toivottavasti saatte viettää mahdollisimman huoletonta ja hyvää kesää. Voimia Tiinalle hoitojen kanssa, aina on toivoa :)ihminen on ihmeellinen.

Minun mielestä on äärimmäisen kummallista, että jotkut käyvät täällä naukumassa ja vaatimassa päivityksiä... ei syövän kanssa eläessä ole ihan ekana eikä tokana tärkeysjärjestyksessä että pysyykö blogi mukana. Jokainen negatiivinen naukuja voisi mennä itseensä, jos ette ole päivääkään syövän kanssa eläneet.

-iisa

Anonyymi kirjoitti...

"Jokainen negatiivinen naukuja voisi mennä itseensä, jos ette ole päivääkään syövän kanssa eläneet."

Kun kerran tämän blogin idea on siirtynyt tälle tasolle, että keskustelusta on tullut sen pääareena, niin ilmeisesti Tiina on näin valinnut. Ketään meistä kommentoijista ei kannata syyllistää kommenteista kun ne tänne on mahdollista kirjoittaa.

Se jos on elänyt syövän kanssa, elää tai ei elä olkoon lähellä tai kaukana tuskin on "naukumista". Kommentoijien elämäntilanteita tuskin täällä on syytä arvailla.

Anonyymi kirjoitti...

Uteliasuus on paha asia. koeta pääst siitä eroon.

Anonyymi kirjoitti...

Surullista.

Anonyymi kirjoitti...

Hei, kyllä olisi kiva kuulla Tiinan kuulumisia. Miksei mitään kuulu?

Anonyymi kirjoitti...

Hyvät blogin lukijat, mitä pitää päätellä siitä, että Tiinasta ei ole kuulunut rivin riviä?

Syöpäpotilaan vaimo kirjoitti...

Uskon,että Tiina pitää hyvinansaittua lomaa blogin kirjoittamisesta. Suodaan se hänelle. Jatkuva raportointi voi tuntua rankalta, varsinkin kun viimeaikaiset kommentit eivät kaikin osin ole olleet mieltäylentävää luettavaa. Lopetetaan turha spekulointi hänen voinnistaan samoin kuin epähieno päivitysten tiukkaaminen. Annetaan Tiinan olla rauhassa ja toivotetaan hänelle hyvää vointia sekä hänelle ja hänen perheelleen rauhallista ja hyvää kesää.

Anonyymi kirjoitti...

Aamen.

Anonyymi kirjoitti...

Hyvin ansaittu loma on ihan ok, mutta puoli vuotta on kovin pitkä aika. Olisi edes yksi rivi "olen ok".
Viime kirjoituksesta kun jäi mieleen, että levinneisyyttä on ilmennyt ja uutta lääkitystä harkitaan, niin...

Anonyymi kirjoitti...

Nyt on minun vuoroni sanoa aamen ja antaa tämän blogin levätä.

Anonyymi kirjoitti...

:)

Anonyymi kirjoitti...

Hei Tiina, voisiko mitenkään saada pientä päivitystä tai vaihtoehtoisesti tiedon, ettei blogissasi enää kannata käydä?

Anonyymi kirjoitti...

Miksi lopetit yhtäkkiä blogisi pitämisen?olisi kohteliasta kertoa se meille lukijoille kun täällä kyselijöitä näyttää olevan!olen todella pettynyt käytökseesi

Anonyymi kirjoitti...

> olen todella pettynyt käytökseesi
uh ...ah ... hei. ...
saattaa olla et ihmisillä on elämässään muutakin sisältöä kuin tämä sinun suuri pettymyksesi. toisilla on elämä, toisilla ...?

Anonyymi kirjoitti...

Tiinalle ja perheelle kaikkea hyvää!

t. anon klo 20.52

Anonyymi kirjoitti...

Hei,
tietääkö kukaan, mitä Tiinalle kuuluu? En kysele uteliaisuudesta.

Anonyymi kirjoitti...

Minäkin olen tällainen satunnaislukija, mutta huomaan kyllä eksyväni tänne yhä useammin katsomaan, josko jotain kuulumisia olisi ilmaantunut.

Tietenkin "no news is good news", toivotaan, että vanha sanonta pitää paikkansa nytkin :)

Anonyymi kirjoitti...

Hei Tiina!Tervehdys blogisi lukijalta ja toivottavasti voit hyvin.:)Mukavaa syksyn aikaa sinulle.