keskiviikko 11. syyskuuta 2013

erätauolla mombasassa


Kaun sitten kesäkuussa, laidunkauden alkajaisiksi, istuimme kollegoiden kanssa kouluruokalassa juhlakahveilla. Parhaimpiimme tälläytyneinä kuuntelimme lukuvuoden päätöspuhetta, ja heti perään vannoimme käyvämme kohta ahon laitaa, ihan ilman paitaa. Vuoden parhaan päivän kallistuessa kuulaaseen iltaan jatkoimme me kansankynttilät lauluamme, yhtä polleasti (ja uskottavasti). Dirlandaa, me haikailimme mombasaan, rööperiin ja satumaahan, ja tanssimme lukuvuoden historiaan. Pari kuukautta etäisyyttä, ja taas jaksaisimme.

Myös valkoisesta talosta sain koululaisen kesäloman. Elokuuhun, lupasi osaston väki, ja saman tien pakkasin taudin resepteineen ja kontrollikutsuineen vanhaan puurasiaan ja piilotin lipaston laatikkoon. Blogiosoite poistui koneeni suosikkivalikosta.

Taisin päästä tarpeeksi kauas. "Onko sinulla jotain seuraavista sairauksista: diabetes,
sepelvaltimotauti, syöpä..?" udeltiin hammashoitolan esitietolomakkeessa, ja tyytyväisenä hyppäsin
seuraavaan kysymykseen - kunnes muistin.

Joskus tarvitaan välimatkaa.

Kesän juoksujen jälkeen iltalenkkini alkoi vähitellen taas kulkea koulun ohi. Citymarkettiinkin uskaltauduin, huolimatta sen kattavasta koulutarvikevalikoimasta. Laatikon perukoilta jaksoin kaivaa kutsun tietokonetomografiaan sekä kaksi paketti colonsteriliä. Kävin vierailulla isotooppiosastolla, vessassa, poliklinikalla, vessassa, labrassa ja vessassa, sekä lopuksi avotalon kahviossa, jonka kaikkialla leijaileva ruuankäry sai muistamaan, mitä kohti olin taas matkalla.

Tuloksia odotellessa jaksotin työkalenterini kolmen viikon pätkiin ja kyselin sijaisia. Otin loppukirin kunnonkohotuskampanjassa, kävin jalkahoidossa, apteekissa ja peruukkiliikkeessä, nypin kulmat ja kitkin kukkapenkin. Koulun alkaessa olin valmis kohtaamaan syksyn ja sytostaatit.

Joskus suunnitelmat vain menevät uusiksi. Kuvani olivat kauniit ja lähes puhtaat! Jotain läiskää näkyi vatsan pohjassa, mitätön rikka maksassakin, mutta kolmen lääkärin päätöksellä kyse on arpikudoksesta, inaktiivisesta muutoksesta. "Toki, tiina, saattaa se olla alkava pesäkekin, mutta sitä me nyt ei kyllä lähdetä näillä näytöillä hoitamaan", meinasi marja, ja antoi kolme kuukautta lisäaikaa. "Tutkimustulosten mukaan tällainen hoitotauko parantaa ennustettakin", huikkasi lääkäri vielä loppusanoikseen, kun minä jo kiirehdin käsi ovenkahvalla ulos, takaisin elämään.

Ennusteille aivan sama, niihin en ole ennenkään uskonut, mutta hoitotauon päälle ymmärrän. Tämä on elämänlaatua, laatuelämää, yhtä aikaa mombasa ja satumaa. Huudan, huudan ilosta, pistän lenkkarit jalkaan ja menen metsään.


26 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Voi taivas, miten onnellista lukea tämä. Vaikka ei tunneta ja seurailen sua täältä etäältä, pääsi ihan itku.

Annukka kirjoitti...

Jumalalle kiitos! Minusta tuo lause ei sovi kovin moneen kuulostamatta kliseeltä, mutta tähän se sopii. Upea, mahtavaa!

Anonyymi kirjoitti...

Voi kuinka ihanaa lukea tämä postaus jota koko kesän olen odotellut!Mahtavaa!!!!

Adelhaid kirjoitti...

Ihanaaa! JEE! Nauti syöpävapaasta! Onneksi on niin kaunis syksy, että on varmasti ilo kirmailla ilman sytostaattien taakkaa.

Terhi kirjoitti...

Sun päivityksiä on aina kiva lukea, mutta kun uutiset on näin mukavia, niin kyllä on paketti loistavasti kasassa! :)

Peukutetaan arpikudokselle ja piiiitkälle vapaalle. Mutta onhan tämäkin jo hieno homma!

Anonyymi kirjoitti...

Hoo... onpa hieno uutinen!!!

Olleliina

Anonyymi kirjoitti...

Ihanaa! Nauti siis syksystä ja elämästä. Päivi

rk kirjoitti...

Hienoja uutisia! Varsinkin kun väliaikatiedot ovat tulleet maakuntalehden urheilutulossivulta! Tosi pitkää erätaukoa täälläkin peukutetaan ♥

Anonyymi kirjoitti...

Mahtavan upeita uutisia!

t. Lukijasi

ps. ei enää näin pitkää blogitaukoa ;)

Anonyymi kirjoitti...

Ensi sunnuntaina suomalainen messuaa sitten sielunsa syvyyksistä lakeuksella.

- Ei loskainen tie alla saappaiden estä, minä laulan ELÄMÄN kyllyydestä.

t. s, somebody´s indefiniittipronomini

Kati kirjoitti...

Hienoa Tiina, tosi hienoa!

Tanja Marita kirjoitti...

Täällä loistavia uutisia :) toivottavasti suunta on nyt tämä!

Anonyymi kirjoitti...

Heippa Tiina!
Kiitollisia ja onnellisia olemme mekin kaikki. Muistelemme myös lämmöllä kesäisiä tapaamisiamme. Tavallaan tämä tieto ei yllättänyt, koska olet niin hyvässä kunnossa ja täynnä elämää. Meidän rukoukset on kuultu ja Taivaan Isälle mikään ei ole mahdotonta.
Rakkain terveisin Pirkko ja Lasse + nurmolaiset

Maiju kirjoitti...

Pitkä blogitauko sai ajattelemaan vaikka mitä!!!

Onneksi syksy on alkanut normaalisti ...koululla.
Ihania syyspäiviä siihen suuntaan ja yhtä hyvää oloa jatkossakin.

Nina kirjoitti...

:D pelkkä hymiö kertoo kaiken. ihanaa syksyä teidän sakille ja nautinnollista arkea.

vintti kirjoitti...

Sinä! Ihania uutisia, hyviä- ansaittuja. Iloitsen ihan tuhannella.

LÄmpimiä ajatuksia Tampereelta sinun ja perheesi syksyyn. <3

Minäkin huudan ilosta!

Anonyymi kirjoitti...

Tämä oli prasta mitä olen aikoihin lukenut. Tsemppiä syksyyn!

Tilu kirjoitti...

Olipa huojentavaa lukea tämä uusin postauksesi. Pitkin kesää olen käväissyt täällä kurkkimassa ja huoli alkoi jo kasvaa, mutta onneksi aivan turhaan. Loma on tosiaankin hyvä pitää täysillä ja ottaa etäisyyttä.

Mukavaa syksyä teidän perheelle!

Anonyymi kirjoitti...

Aivan ihanaa, kaikkea hyvää ja Jumalan siunausta teidän perheelle! Nauttikaa joka hetkestä ja päivästä, elämää isolla Ee:llä.

Anonyymi kirjoitti...

Ihanaa Tiina,

tuntuipa hyvältä lukea nämä uutisesi! Ilo valtasi mielen täälläkin!

Tuula

Kiara kirjoitti...

Ihanaa!

Anonyymi kirjoitti...

Ihania uutisia!
Mukavaa ja antoisaa syksyä!
Oli kiva nähdä kesällä!
Anna

Anonyymi kirjoitti...

<3

Anonyymi kirjoitti...

Jippii!
Hienoja uutisia!

Anonyymi kirjoitti...

Hei Tiina, mitä Sinulle kuuluu?

Kalamuija ja lappilifestyle kirjoitti...

Eräs blogini lukija vinkkasi blogistasi. Piti tulla heti katsomaan ja totta. Ihana ja positiivinen blogi... Tai siis sen kirjoittaja.toiv itsekin jaksan olla yhtä reipas, mulla vasta kaikki alussa. Nauti talvesta!