tiistai 17. toukokuuta 2011

arjen yläpuolella




Jos aika muutoinkin kulkee nopeaan, niin toukokuussa se suorastaan lentää. Aivan kuten tämä ja parisataa muuta leidiä viime lauantain juoksutapahtumassa (huomaa siivet!). Tai rehellisesti, tällä kertaa reilun seitsemän kilometrin lenkki kulki reipasta kävelyvauhtia, vaikka kunto olisi, ehkäpä ehkä, riittänyt tiukempaankin lentoon, kuten viime vuonna samalla reitillä. Mutta matkaa oli houkuttelevampi taittaa mukavassa seurassa, rauhassa rupatellen kuin sykemittaria vilkuillen ja aikatavoitteeseen tähdäten.

Toukokuun viikonloput ja illat ovat tutusti täynnä. Vappusimat on juotu ja äitienpäivän onnenhetket ovat kauniina muistona, mielessä ja kamerassa. Itsetehdyt kortit on arkistoitu ja kuusivuotiaan käsin pujotellut puuhelmet on otettu käyttöön, ja ensi vuodelle sinisiä hetkiä lupaava kausikortti kaupungin sinfonian konserttisarjaan on visussa tallessa. Mitä ihanaa tulevaisuuden uskoa ihanalta, optimismiin taipuvaiselta mieheltäni.

Kalenteri kertoo olevan vielä kovasti puuhaa ennen kesäkuun neljättä. Reeniä ja ystävyysotteluita, kenraaleja, näytöksiä ja kevätjuhlia, liikutuksen hetkiä katsomossa ja niitä hikisempiä tunnelmia kulisseissa ja auton ratissa. Kun toukokuun yhtälöön lisää vielä open keväthommat ja lapsellisen omakotiasujan haravan- ja luutunheilutustalkoot, voi keskelle kuuta osuvan sytokatkon ottaa rentoutuksen kannalta. Tai katkaisuhoitona, kuten tämänpäiväisen vierustoverin lapsenlapsi mumminsa sytostaattihoitoa nimitti:) Eli valkoisen talon reissu on taas tehty, taas ja toivottavasti viimeistä kertaa.

Kiireestä huolimatta kevät on ihanaa aikaa. Liekö taudin ansiota, mutta meillä syöpäpotilailla on kyky elää arkenakin sen yläpuolella. Ihania ovat juhlahetket, mutta yhtä lailla nautin maanantain matikantunneista, hengentuotteiden lukemisesta tarinavihoista ja pöydälläni kasvavan koepinon lyhentämisestä. "Tempolla tarkoitetaan äänen nopeutta", "jumala loi miehen maasta ja naisen tulen ja veden sekoituksesta" ja jännittää voi englannin testissä kiertää ilmauksella "butterflies in a tummy", eikä ope voi olla hymyilemättä. Luovuus ja yrittämisen meininki jaksaa aina ilahduttaa, hymynaaman tai plussan arvoisesti.

Jopa välituntivalvonnat menevät näin keväisin työnilon puolelle, toisin kuin helmipakkasilla. Jos kevätvillit oppilaat näyttävät pärjäävän suht sulassa sovussa, voi ope nostaa katseen koivun latvaan ja ihailla hentoa viherrystä, joka on ilmaantunut sinne aivan yhtäkkiä. Tai katsetta voi nostaa vielä muutaman asteen ja yrittää bongata kyntämättömille ruokapaikoille suuntaavia hanhi-, joutsen- tai kurkiauroja. Tai reiteillään lentäviä sinivalkoisia tai uutuutena pohjoisen taivaalle ilmaantuneita norjalaisväritteisiä siipipareja. Lakeuden ilmatilassa on keväisin ruuhkaa.

Toisenlaista liitoa seurasimme sunnuntaina kaupungissa tanssin suomenmestaruuskisoissa. Peltonen kannusti parketin laidalla antaumuksella "hyvä kaks-neljä-kuus" ja "hyvä mumma ja paapa", ja hienoa katseltavaa vanhempieni lattarit olivatkin. Ja vauhdikasta. Maallikko ei huomannut rumban rytmin sekoamista, mutta tarkalta tuomaristolta ei mikään jäänyt huomiotta. Takavuosien kultamitalistipari pääsi kuitenkin jatkoon, vakioissa finaaliinkin, mikä on huikea suoritus +45 -vuotiaiden sarjassa. Onnea vielä!



Kultajuhlasta päästiin kuitenkin nauttimaan muutamaa tuntia myöhemmin. Mertarannan lisäksi kisoja selostettiin kotikatsomosta käsin, jossa tungos ja tunnelma nousivat ottelun edetessä kohti huimaa kolmatta erää. Mahtaa leijonistakin kevät olla ihanaa aikaa. Ihanaa, leijonat, ihanaa!

11 kommenttia:

Kitsune kirjoitti...

Hyvää "katkaisuhoitoa" siis! Heikompaa jo hirvittää pelkästään kevätkiireistäsi lukeminen.

Täällä tuo koivujen hento viherrys on jo vaihtunut syvempään vihreään, vaikka vielä ei ihan täydestä lehdestä puhutakaan. Aina se hiirenkorvavaihe livahtaa ohitse niin nopeasti. Niin kuin ihmisen elämässäkin.

Konserttinautintoja ensi vuodelle toivottelen.

Terhi kirjoitti...

Kitsua komppaan;
"Hyvää "katkaisuhoitoa" siis! Heikompaa jo hirvittää pelkästään kevätkiireistäsi lukeminen."

Ihanaa, leijonat ja Tiina, ihanaa!

Anonyymi kirjoitti...

Komppaan Terhiä ja Kitsunea ; )
Ihanaa Leijonat ja Tiina ... 4.6. tulee pikemmin kuin uskoiskaan ; )
Tsemppiä kyyteihin ja iloa ja onnen kyyneleitä lasten esityksiin/peleihin !
pirtsikka

Anonyymi kirjoitti...

Terveisiä ja onnea Merstolaan!
L

Adelhaid kirjoitti...

Kolme hurraa huutoa viimeiselle sytolle!

Anonyymi kirjoitti...

Onnittelut \o/ ja kaikkea hyvää kevääseesi! Toivotaan, että laiskät ovat mennyttä elämää ja syksyllä on päässäsi 5 sentin peikkopehko! Voi hyvin - ja niinhän sinä kuvista päätellen teetkin!

Kati kirjoitti...

Johan on vilskettä lakeuksilla :)
Juuri aamulla katselin sen norjalaisen hintoja, kun syyskuun lopulla on taas karhunkierroksen vuoro. Olihan se murto-osa kotimaisesta!
Minäkin toivon hartaasti, että se oli viimeinen katkaisuhoito!

Terkut on onnet Merstolaan

olga kirjoitti...

Vauhdistasi päätellen olet hyvässä kunnossa:)) Hienoa!

Sinulle on syntymähetkellä annettu tuota positiivista asennetta enemmän kuin pienelle kylälle yhteensä. Moni olisi jo sortunut sinun taakkasi alle. Onneksi osaat ottaa elämän sellaisena ja poimia niistä parhaat puolet, niistä arkisista asioistakin.

Täältäkin toivoa lähetetään, että olsi nyt viimeinen hoito. 4.6 olet varmasti lomasi ansainnut.

Kyllä jännätiin sunnuntaina koko perheen voimin leijonia.

ps. sinulla on todella fiksu mies

Tintina kirjoitti...

Mahtava tanssipari!!!!!!! Ei jää epäselväksi (kun katsoo isovanhempien ja äidin kuvia) mistä Peltsi on perinyt huikean energiansa. ;)

Kulutan aikaani (toiseen taxoon menossa) puhelinta siivoillen. Minulla on tapana kuvata jutunpätkiä lehdistä ja eteeni nousi sairaalan odotushuoneessa selaamani EeTeen (tai vastaavan lehden) lukijarunokilpailun satoa, jolla tervehdin teitä kaikkia:

Ojanpenkan horsmana
otan omakseni joutomaan
ja valtaan kesantopellon,
metsänreunasta hiivin ihmisten pihaan
aivan portinpieleen saakka.

Kesän helteessä yllätän kaikki,
kun räväytän pystypääkukkani auki,
aniliininpunaiset kuin rusottava taivas.

On se komea, sanovat monet,
joku pilkkaa ja ivaten nauraa.
Väliäpä hällä,
riittää kun täydeksi kasvaa
ja kukkii villin lailla.

(Eeva Kontiokari)

Hyvää viikonloppua ja sytovapaata jatkoa.

Kiara kirjoitti...

Iih, ihana kevät!

Kitsune kirjoitti...

Piti tulla taas utsimaan mitenkä jakselet; katkaisuhoidosta olet toivottavasti jo kohtuullisesti toipunutkin?