just in time

Odotin tänään postimiestä kuin joulupukkia. Tai en sitä ihan mukavaa miestä, vaan tiettyä pakettia. Sairaslomalainen tietää, että posti kolahtaa laatikkoon klo 10.45 +/- 15 min, ja osasinkin stemmata itseni tien varteen juuri oikeaan aikaan. Ja vihdoin, sain suoraan täpötäydestä postiautosta korttivuoren lisäksi odottamani: lähetyksen valokuvafirmasta.

Jottei joulukorttien postitus ihan viimetippaan jäisi, rupesin heti kirjoittelemaan osoitteita kuorien päälle. Siinä touhussa kuluikin sen verran aikaa, että muutama joululaulu tuli kuunneltua. Jouluradio.fi nimittäin viritti taustalla tunnelmaan, välillä nautin päiväkahvit ja katselin postin jo tuomia tervehdyksiä: ihana että on ystäviä. Jopa niin paljon, että kortit olivat valmiit klo 15.00 ja lähdin postitonttuilemaan. Lähikaupan tädin tarjoamat suomimerkit eivät kelvanneet, vaan halusin punaiset joulumerkit -ne pitikin hakea 9 kilometrin päästä ostosparatiisista. Tosi ekologista.. Mutta niin vain matkaan lähtivät, kaikki kauniilla ja jouluisilla ajatuksilla varustetut tervehdykset. Justi in time, tuntia ennen postilaatikon tyhjentämistä.

Kierrätystä
Eräs luonnonsuojelullisista mielipiteistään tunnettu ystäväni on opettanut minulle monia tapoja säästää luontoa. Olen saanut häneltä mm. monta lahjavinkkiä. Jouluisin hänellä on esimerkiksi tapana vaihtaa velipoikansa kanssa ekologiset lahjat. Jos sattuu olemaan köyhempi joulu, esim. nyt kun eletään laskusuhdanteen aikaa, veljekset vaihtavat keskenään kaksikymppiset. Jos taas raha liikkuu ja pisnes pelaa, saattavat veljekset antaa toisilleen jopa sataset.
Toinen mainio lahjavinkki ystävältäni on lahjojen kierrätys. Kun saat jotain, mitä et tarvitse (tai halua..), laita vahinko kiertämään. Tällä periaatteella vaihdamme nykyään työpaikan pikkujouluissa pikkujoulupaketit. Eli jokainen paketoi kauniisti jonkin itselleen turhan kapineen, olkoon se itse lahjaksi saatu tai hankittu ja turhaksi havaittu, ja joulupukki jakaa lahjat.
Vuosien varrella on jaettu mainioita paketteja. Omistajaa ovat vaihtaneet lasiset ja puiset kukat, herttaiset koriste-esineet ja tuikkukipot siinä kuin imettävälle äidille tarkoitetut liivinsuojuksetkin. Eräänä jouluna sain tavallista hienomman paketin, pitsisen yöunelman. Edellinen lahjansaaja valitteli siinä käytetyn turhan kitsaasti kangasta, mutta minulle silkkinen yömekko istui täydellisesti. Kunnes rupesi maha kasvamaan, ja juniori ilmoitti tulostaan:)