ihon pinta-ala?

Joulu jatkuu vaikka vieraat lähtivät. Kun joulukoristeet ja verhot on saatu paikoilleen ja fiilikseen päästy, ei tätä rekvisiittaa raaski ennen nuutin päivää purkaa. Kynttilän valossa moni asia näyttää paljon kauniimmalta, eikä villakoirien vilinä kukkapöydän päällä häiritse, kun katse keskittyy kivaan tonttupariskuntaan kukkien keskellä.

Jouluruuat on saatu hyvin syötyä, ja kinkku, savukalkkuna ja graavikala ovat vaihtuneet nakkiin, kanakeittoon ja kalapuikkoihin. Hyviähän joulun ruuat ovat aikansa, mutta onneksi perhettä ei tarvitse rasittaa joulukinkun rippeiden ripottelulla kaikkeen appeeseen tai muulla jouluisella jatkojalostuksella.

Hyvät ruuat alkaa kuitenkin näkyä jo vaa`alla. Tiistaiaamuna hoitajatäti taas soittaa sairaalasta ja kyselee vointiani hoitoa varten, ja samalla ikään kuin ohimennen kysyy myös onko paino pysynyt samana. Eihän tässä mihinkään painonvartijoiden kokoukseen olla menossa vaan saamaan sytostaatteja suoneen, mutta silti jo etukäteen tiedän selitteleväni puhelimessa, että ihan joulun takia on tullut kilo lisää edelliseen käyntiin. Painoa ja pituutta käytetään laskettaessa ihoni pinta-alaa, joka toimii lääkeannoksen määrittäjänä. Toivottavasti olen muistanut antaa kirjoihin ja kansiin myös rehellisen pituusmittani, enkä sitä sentillä parilla kaunistettua versiota, jonka joskus kerron.. Pitänee tuokin tarkistaa.