maanantai 16. helmikuuta 2009

harrastuksia

Aikaa on kiva jäsennellä, ja viikko on oiva perusyksikkö sen hahmottamiseen. Peltonenkin harjoittelee aikakäsitteitä: huomenna me mentiin laskemaan mäkeä. Vaikka aikamuotojen käytössä suhteessa ajan määreisiin on vielä harjoiteltavaa, ovat jotkin asiat viikon sisällä oikeilla paikoillaan. "Maanantaina mulla on taapelobaletti, tiistaina malin muskali ja keskiviikkona aina vapaapäivä ja seulakunnan kelho". Siinäpä se onkin, alkuviikko tiivistetysti.

Lasten harrastukset tuntuvat olevan joissain perheissä statusjuttu, meillä ei, eivätkä ne ole edes vanhempien toteutumattomia toiveunia. Tämä äiti on ainakin saanut tanhuta, tanssia balettia, partioida, soittaa, hiihtää kilpaa, valokuvata, voimistella, tyttökerhoilla, kokata, laulaa kuorossa jne aivan riittävästi, ja omaan kokemukseen nojaten voi myös sanoa, että kaikki on ollut opiksi ja elämänkokemukseksi, osa myös hyödyksi.

Meillä kolmikko on saanut itse valita kiinnostuksen kohteensa, ja ajan kuluessa kohteet ovat vaihtuneet. Kun esikoinen antoi muskarissa ohjaajan jakamat soittimet suoraan isälleen ja kehotti tätä osallistumaan muutenkin puolestaan laululeikkeihin, oli aika lopettaa pojan musisoinnit. Tilalle tuli liikuntaleikit, jonka tilalle jalkapallo, jonka tilalle sähly ja yleinen palloilu. Tytöt taas harrastaisivat kaikkea, mihin lupa, kyyti ja rahat heltiävät. Mistä tätä energiaa oikein virtaa?

Harrastukset rytmittävät viikkoa, toistuvat säännöllisesti, joten ei ihme, että peltonenkin laskee päiviä harrastusten mukaan. Eräänä päivänä hän myös laski harrastuksia. Ensin lueteltiin polleana omat, sitten hän osoitti isosiskoa: "sulla on se baletti ja baletti ja tanssi". Isoveljen harrastuksetkin peltsi muisti hyvin, "paltio ja pallonpeluu". Kohteliaasti neiti tiedusteli myös vanhempiensa harrastuksia.
- Mitä sää äiti hallastat?
- No, jos nyt vaikka jumppaa ja kirjoittamista tällä hetkellä, vastasin.
- Mitä sää isä hallastat?
- Mulla ei ole nyt mitään erityistä harrastusta, aloitti isä.
Ei hätää, neidillä oli harrastus tarjolla:
- Säähän viet mut autolla sinne balettiin, sehän on sun hallastus.
Ja jotta isälläkin olisi enemmän harrastuksia eikä tälle tulisi paha mieli, tyttö jatkoi:
- Sitten sulla on se pyykinlaitto!

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Peltonen on AIVAN IHANA!!!

Anonyymi kirjoitti...

"Lasten harrastukset tuntuvat olevan joissain perheissä statusjuttu"
En jaksa olla vielä n. 20 vuoden jälkeenkin nauramatta nuoremman tyttäreni laulamista Hiitten Helkyissä (kuoro). Homma alkoi puuduttaa, mutta kehoitin miettimään kahteen kertaan lopettaako vai ei, johon neiti tokaisi, että "jos mää nyt sitten äidin kunnianhimon takia vielä vuoden...."
Ja niin hän lauleskeli vielä vuoden, sen jälkeen otettiinkin jalat käyttöön!

tiina kirjoitti...

Kyllä on fiksuja lapsia, kun osaavat vanhempiaankin noin hienosti ajatella.
Ja hiitten helkyt oli legendaarinen kuoro, sieltä siskoni sai hienon kuorokansion. Sellaiset jaettiin vasta kun minä olin jo riveistä poistunut muualle laulelemaan, katkeraa.