Kaupunkireissulla poikkesimme peltosen kanssa uudessa lelukaupassa. Puoti oli vasta avattu, ja mielenkiintoisesta valikoimasta päätellen kauppa haki vielä profiiliaan. Roolivaaterekistä, lumikki- ja spidermanasujen vierestä löytyi mm. hutsahtava daisarit ja korsetti -yhdistelmä. Kuka sanoi, että pohjoisessa asuu harrasta ja jäyhää kansaa? Peltosta nauratti kaupan olevat tissit, mutta olisi mielummin halunnut peppiperuukin. Maltoin itsekin mieleni, enkä hankkinut tätä iloista iltapukua kaappiini odottamaan, esimerkiksi koulun vappunaamiaisia varten:)
Omista rinnoista voi valitettavasti tällä haavaa puhua vain yksikössä. Sain viitisen minuuttia rintasyöpädiagnoosin kuulemisen jälkeen käteeni "rinnankorjausleikkauksen käsikirjan", ja luulin jo hetken, että rinnanpoiston yhteydessä minulle voitaisiin askarrella entistä ehompi vasen rinta. Ei, sain kirjasen vain sen sisältämien kuvien vuoksi, jotta voisin psyykata itseäni tulevaa varten. Sivuilta 11-15 kun löytyy nyt jo tutun näköisiä kuvia toispuolisesta etuvarustuksesta. Kirjanen teki tehtävänsä, enkä tuntenut järkytystä kurkatessani haavataitosten alle leikkausta seuraavana päivänä.
Kuvien lisäksi luin toki koko oppaan, ja tiedän uuden rinnan rakentamisesta aika paljon. Termit vatsa- ja selkäkieleke, kudoslaajenninproteesi ja implantti ovat tuttuja, kuten myös mamillarekonstruktio ja kohdallani mahdollinen profylaktinen mastektomia. Selväksi on tullut myös, ettei toimenpide ole kohdallani ajankohtainen. Syövän uusimisriski lienee sen verran korkea, ettei muutamaan vuoteen kannata uuden tissin perään kysellä tai haikailla. Suoraan sanottuna en ole tällä haavaa edes kiinnostunut leikkauspöydälle kipuamisesta, sitä lajia on koettu viime aikoina. Kyseessä ei ole mikään pieni kosmeettinen operaatio, vaan esim. vatsakielekeleikkaus kestää 4-6 tuntia, ja sen jälkeen sairaalassa voi joutua olemaan jopa viikon.
Silikoni-anita täyttää liivin ja tehtävänsä oikein mainiosti, tulemme hyvin toimeen. Sairaalan fysioterapeutin mukaan olen oikeutettu uuteen silikoniproteesiin parin vuoden välein, ja seuraavaksi odotan saavani rinnalleni uutuuden, itsekiinnittyvän sporttimallin, jonka kanssa ei tarvitse käyttää erikoisliivejä. Ja joka tyytyväisen käyttäjäkunnan mukaan pysyy matkassa mukana vaikka maratonilla.
On kuitenkin mukava leikitellä ajatuksella, että voisi turhia miettimättä riisua itsensä naisten pukuhuoneessa, käydä uimahallin saunassa ja pukeutua vaikka siihen violettiin kesäihanuuteen, jota oli pakko sovittaa alennusmyynnissä, mutta joka avaran kaula-aukon vuoksi jouti takaisin ale-laariin. Ja jos joskus leikkaukseen päädyn ja pääsen, voinko itse vaikuttaa lopputulokseen.. Saako sitä jonkun kataloogin käteen, josta voisi osoittaa, että tuollainen b-kuppi kiitos ja neitseellinen, pysty malli. Ja jos sellaisen saisi, voitaisiinko tuo oikea puoli korjata samaan hintaan, ettei aivan paripuoliksi jäisi.?
5 kommenttia:
Apua, mulla on mielessä vaan se vanha sanonta että pilvihin on piian tissit maata kohti maatun naisen...että varmaan sillä jälkimmäisellä mallilla tulis se uuskin, ei kande.
Loistava letkautus edelliseltä:) Lohduttaa pitkään imettäneen äiskän riippurintoja!
Jatkakaahan molemmat kirjoitteluu!
Mikä asu! Pisti varmaan silmään siellä kaiken keskellä, ja kokemuksesi sitten näihin proteeseihin... Taitavan kevyt kirjoitus vakavasta aiheesta.
Äkkiä sitä huomaa omaksuvansa lääkärislangia ennen kinnostamattomista aiheista kuten sinä rinnanrekonstruktiosta. Minua on alkanut solubiologia kummasti kiinnostamaan, tyrosiinikinaasinestäjää kun päivittäin otan.
Kiitos vilkutuksista, vilkuttelin paluumatkalla takaisin!
Kolme vuotta imetystä on takanapäin, ettei pilvihin ole tuo jäljelle jäänytkään:) Mutta onpahan oma, ei kiristä ja tuntokin on tallella.
Solubiologiaan en vielä itse ole tarttunut, mutta monenlaista tietoa on matkan varrella tullut hankittua. Itse haluan tietää, missä mennään, mitä tehdään ja miksi. Ehkäpä se auttaa hallitsemaan tilannetta, ettei sairaus hallitse minua. Toisaalta ymmärrän niitäkin, jotka eivät halua tietää kuin lääkäriajat.
Luin muuten jostain alfauroksen lehdestä että parhaimmat selviytymismahdollisuudet on juuri noilla ääripäillä, niillä jotka ottavat kaikesta selvää ja analysoivat ja haluavat parantua aktiivisesti, sekä sillä toisella ääripäällä, jotka tietävät suunnilleen ne lääkäriajat vain. Ihan oli tutkittua se tieto.
Lähetä kommentti