Pääsiäisnoidille varaamani 40 suklaapuputikkaria loppuivat vähän puolen päivän jälkeen. Iltapäivän virpojat saivatkin tyytyä pieniin pääsiäismuniin, joita omalta pikku kierrokseltaan palannut noita-peltonen heille jakoi, kaksi kullekin. Alkuillasta laskeskeltiin kävijöitä, ja arviolta oven takana kävi meidät tuoreeksi ja terveeksi toivottelemassa 65-70 vitsanheiluttajaa. Noitarikasta seutua tämä.Auringonpaisteisella terassilla oli mukava juoda päiväkahvit ja seurata samalla noitajoukkueiden kulkua kujallamme. Kerrassaan suloista sakkia! Kuten naapurin reipas noidanalku, joka isoveljen saattelemana huusi jo autokatoksen luota, jotta "saako tulla virrrrpomaan". Samoin tein alkoi loru "virvon varvon virvon virvon, terveeks virvon, palkka sulle palkka sulle." Portaille päästyä lorut oli loppu ja kassi auki. Tämä noita tiesi, mitä oli ansainnut:)
Kuten meidänkin virpojamme, jotka kuvassa ovat jo herkuttelemassa saaliilla. Kuvan myötä, tuoreutta ja terveyttä tulevaksi vuodeksi itse kullekin!
5 kommenttia:
Naurattaa tuo trullien määrä.. :) Meidän ovella ei käynyt yhtään pientä, eikä isompaa noitaa. En muista, että olisin täällä kaupungin keskustassa koskaan saanut virpojia vieraaksi. Kotona-kotona kyllä. :) Mukavaa pääsiäisen aikaa sinne! Täällä jännitetään edelleen yhtenä kappaleena, ilman mitään merkkiä mistään tulevasta suuresta tapahtumasta. :)
Aika hurja tuo teidän trullien määrä, mutta onneksi osasit ainakin osittain varautua. Meillä täällä ei paljoa harrasteta trullailuja, mutta yksi ihana tlulli kävi vilpomassa oven raossa, eikä voinut muuta kuin hymyillen antaa palkan pieneen muovipussiin ;)))
Onpa tosiaan huima määrä trulleja! Minun ovellani piipahti tasan yksi, jonka senkin olin edellisenä päivänä itse "tilannut". Mutta olipa sitäkin suloisempi noita tämä kolmivuotias.
Kotiseudulla Satakunnassahan ei tuota virpomisperinnettä juuri ole, mutta täällä pk-seudulla pikkunoitia vilisee yllättävänkin paljon. Eivät vaan osuneet meidän rappuun :(
Voin vinkata kujan lapsia trullivapaista vyöhykkeistä.. Ei täälläkään joka kujalla yhtä paljon helmoja vilissyt, mutta meidän tien pätkällä asuu pikkuväkeä paljon. Ja oli virpojien joukossa opelle tuttujakin kasvoja -ihana kun kävivät "kylässä".
Satakunnan lakeuksilta tulleena oli trulliperinne itsellekin uusi juttu. Meillä oli lapsena tapana kierrellä nuuttipukkeina tammikuun 13. päivä. Pukeuduttiin jotenkin (olikohan joku teema?) ja kierrettiin ovelta ovelle hakemassa "joulu pois". Mitään lorua ei kai ollut, mutta taidettiin laulaa ja nokkahuilukin kulki joskus mukana. Kyllähän siitä jo piparin lapsille antaa, että lopettavat tuiki tuiki tähtösen hiukka vähän pieleen -soitannan.
Emmille kivoja lomapäiviä -vähiin käyvät:) Pääsiäisen aikaan oli muuten mukava olla synnyttämässä, sillä ruokalista oli poikkeuksellisen juhlava. Imettäville äideille tarkoitettujen xxl-kokoisten lampaanpaistiaterioiden äärestä ei olisi kotiin malttanut lähteäkään..
Nuutipukkiperinne on tosiaan paljon tutumpi. Minäkin vietin lapsena monet Nuutinpäivän illat kulkien talosta taloon laulamassa ja pientä namupalkkaa kerjäämässä. Hauska perinne sekin!
Lähetä kommentti