ulkoilmaihimisiä

Kymmenen asteen maaginen lämpötila on ylitetty jo parina päivänä, joten on syytä uskoa, että kevät tulee oikeasti eikä vain kalenterissa. Toppatakkikausi alkaa tällä erää olla lopuillaan, ja uskaltauduin aloittamaan kenkien, takkien, päähineiden ym ulkoilutamineiden vaihtoviikot. Viiden hengen taloudessa kauden vaihtuminen syksyin keväin tarkoittaa useamman päivän urakkaa, jossa pyykkikone laulaa ja tavaraa lajitellaan varastoon, naapuriin, kierrätysystäville, pelastusarmeijalle ja rehellisesti roskikseenkin. Roskisseula on tiukka, mutta joskus vaatekin tulee elinkaarensa päähän, eikä kelpaa enää edes nk. römppäkamppeisiin eli kotipihan edustusasuksi. Römppävaatteissa voi vaihtaa autoon renkaat ja kuulumiset naapureiden kanssa.

Sillä jostain ovat taas ihmiset ilmestyneet pihoille. Talviaika menee sisällä mökeissä, ja naapureiden voisi luulla muuttaneen mallorcalle, ellei välillä verhon raosta pilkottaisi valoa, ja ellei auto vaihtaisi hieman paikkaa oven edessä. Aurinkoisena kevätpäivänä pihalla ovat kuitenkin kaikki, ja kujan liikennettä laskiessa voi samalla suorittaa väestölaskentaa. Talven aikana vauvoja on tälle tielle syntynyt peräti neljä, ja viidettä odotetaan syntyväksi kohta pian.

Kevään lämpöennätyksen kunniaksi kannoimme kesäkalusteet terassille ja hankimme niihin, viiden vuoden harkinnan jälkeen pehmusteetkin. Vohvelikahvit avasivat terassikautemme, joka kestää viittä vaille lumen tuloon saakka, eli täällä maaseudulla voisi puhua laidunkaudesta. Lapsemme ovat nimittäin aitoja ulkoilmaihmisiä, jotka lämpötilan pysytellessä plussan puolella viettävät päivänsä pääosin pihalla (vielä kun saisi pleikkarin ulkoistettua). Viime kesänä jopa vessassa käynti sisällä oli peltosesta liian työlästä, joten valvovan silmän välttäessä neiti lannoitti nurmikkoa -kuten laidunkauteen tietysti kuuluu.

Pihapelit ovat täydessä käynnissä, mutta trampoliini odottaa vielä maan kuivumista. Pari vuotta sitten isot lapset keräsivät pisteitä tekemällä kotiaskareita, ja pisteillä sai puolen vuoden aherruksen jälkeen pihalle oman trampan, joka on pihaleikkien ehdoton ykkönen. Ja siksi niin odotettu. Eli trampoliini ei odota vain maan kuivumista, vaan saa toimia toistamiseen porkkanana, näin olen suunnitellut. Pihaltahan pitää kerätä roskat ennen trampoliinin kasaamista, ja haravointikin olisi tietty hyvä suorittaa etukäteen. Puhumattakaan leikkimökin siivouksesta, terassin pesusta ja kiveyksen harjaamisesta...