sunnuntai 17. huhtikuuta 2011

viimeistä päivää


Kevättä kohti mentäessä tädin tempo on tuttu accelerando. Työtä, taksikuskin hommia ja pelastusarmeijapuuhaa, kestävyyttä vaativaa perusharjoitusta, mutta olen siinä ihan hyvä. Alkuviikosta ehdin kuitenkin jo huokaista, että tässä sitä mennään taas kuin viimeistä päivää.

Tiistai-iltana tuli ystävältä tieto, johon en ollut valmistautunut, johon en ollut halunnut valmistautua. "Leukemia on vahvempi kuin saamani rankat hoidot, eikä lääketieteellä ole enää mitään tehtävissä". Sen sijaan, että ebba-ystäväni olisi pitkän hoitorupeaman ja viikkojen eristysjaksojen jälkeen viety kiireesti kantasolusiirtoon helsinkiin, kuten oli suunniteltu, toivottu ja rukoiltu, matkusti hän sairaalasta kotiin. "Elää viimeistä päivää" sai konkreettisemman merkityksen.

Me ystävät olimme vielä hämmentyneitä ja hiljaisia, mietimme, miten suhtautua tilanteeseen ja mitä sanoa ystävällemme, ja miten kömpelöiltä lohduttaviksi tarkoitetut sanamme mahtaisivatkaan kuulostaa, kun saimme ebbalta jo viestin kotoa. Vapaasti lainaten: "Tilanne on nyt tämä, vaikka muuta toivoimme -tai oikeastaan rankat hoidot pistivät toivomaan jo tätäkin vaihtoehtoa. Nyt iloitaan hyvistä hetkistä oman kullan kainalossa ja nautitaan eloiloista ja elinpäivistä niin kauan, kun niitä riittää."

Live-elämän sanansaattajan kirje oli myös täynnä vahvaa sanomaa ja luottamusta siihen, että kaikki on kuitenkin korkeammassa kädessä, eikä elämä pääty kuolemaan. Jos ei tule kesää, tulee ikuinen kesä. Nieleskelin ja luin rivit moneen kertaan.
".. Ja vaikka kesää emme näkisikään, voisivat nämä jäljellä olevat päivät olla onnellisia ja niiden päättyessäkin tietäisimme tapaavamme vielä kerran."

Viestit kertovat, että viimeistä päivää eletään aivan toisin kuin sananparressa. Elämä on vahvasti vivace ja con amore, poco a poco myös ritardando. Tilapäivitykset kertovat päivähetkestä pihakeinussa, äidin tekemistä herkuista ja miehen hellittelyistä, ja me ystävät painamme tykkää, TYKKÄÄ. Elämme vahvasti mukana. Arvaapa ebba, paljonko olet ajatuksissamme! Viestit kulkevat, ja pääsiäisreissun jälkeen kuljen minäkin, jos vaan vielä jaksatte vieraita.

Ihmeeseenkin on lupa uskoa. Pikkuvirpojat kiertelivät tänään kujallamme oksia heilutellen ja terveyttä toivotellen. Meidän noitamme virpoo niin, että kuuluu savonmaallekin ja koko suomeen.
Tuoreeks terveeks!


17 kommenttia:

Nina kirjoitti...

tuon pikkuvirpojan toivotukset otetaan täällä hyvillä mielin vastaan:)

Varsin kauniisti, toivon sävyisesti osasit jälleen kirjoittaa..tunnelmasta ja ajatuksista,jotka vetää hiljaiseksi ja mietteliääksi, mutta ei toivottomaksi tai ahdistuneeksi. Jaksamisia sinun arkeesi ja myös ystävällesi terveiset; paljon voimia ja hyviä hetkiä kotielämään.

Terhi kirjoitti...

Ihku noita ♥ Meillä ei käynyt yksikään sillä aikaa kun olimme kotona - mutta yksi oksa oli pihaamme tippunut. Saakohan siitä sitä terveyttä ja tuoreutta..? Kun on se palkka maksamatta...

Ebba-ystävälle toivon minäkin paljon voimia ja hyviä hetkiä läheisten kanssa ♥ Ja kaikille muillekkin toki.

olga kirjoitti...

Hiljaiseksi vetää ystäväsi kohtalo. Ihmeellistä miten asioihin voi suhtautua eri tavoin. Tänä keväänä elämä on tuntunut väkevämmältä kuin koskaan.

Meidän neiti 11v., oli tehnyt ison kimpun virpomisvitsoja sillä aikaa, kun oltiin reissussa. Kävikin eilen kierroksella kaverinsa kanssa. Kotiin tultua tuumasi olevan nyt viimeinen kerta, vähän lapsellista touhua. Niin ne ajatukset muuttuu.

Hyvää kevättä kaikaille teille!

Anonyymi kirjoitti...

Samoja tunnelmia täälläkin Ystävää ajatellessa. Mutta päällimäisenä tuli ilo siitä, että on saanut niin hienoja Ystäviä kuin Ebba ja Sinä!
Ja nuo uskon asiatkin yksinkertaistuvat ja selkiintyvät kun kuolema on konkretiaa - ei tarvi miettiä opillisia asioita... Mutta ihemttä toivon ja rukoilen teille molemmille!
T. Maikki

Anonyymi kirjoitti...

Söpölle pikkunoidalle terkut!

Sanattomaksi menee puheliaskin kuoleman edessä. Sitäkään tunnetta ei varmasti ymmärrä ennenkuin on itse kokenut lääkärin todetessa, että kaikki voitava on nyt tehty. Voimia Ebban ja teidän läheisten päiviin! Ihmettä toivon minäkin.

Hyvää kesän odotusta kaikille!

Kitsune kirjoitti...

Vähiin käyvät sanat täälläkin. Valoisia kevätpäiviä toivotan kuitenkin, niin sinulle kuin ebballekin.

Kati kirjoitti...

Kovin hiljaiseksi veti näinkin puheliaan ihmisen.
Joka tapauksessa toivotan Peltsille jo koko sakille rairuohon vihreätä ja suklaan/mämmin makuista pääsiäistä ja ennen kaikkea hyvää vointia!

Kiara kirjoitti...

Teille kaikille jaksamista. Ebballe erityisterveiset.

Pääsiäistä!

Anonyymi kirjoitti...

Ebba kiittää terveisistä ja ennenkaikkea antoisasta ystävyydestä.
Eilen keitettiin 30-v lahjallani trangialla kahvia, kun täällä oli pitkä sähkökatko. Mieleen palautuivat "tiivi-taavi-bileet" Koitelinkoskella ja moni muu hauska yhdessä kokemamme. Ihmeisiin uskoen toivomme muisteltavaa vielä lisää.
Inhimillisesti päivän veriarvot vetivät mielen maahan. Huomenna tankkauksille ja sitä myöten ehkä pari "viimeistä päivää" lisää.
Tänään kuitenkin paistaa vielä kevätaurinko ja olemme elossa!
Siitä nauttien, Ebba

Anonyymi kirjoitti...

Hei!

Luin koko blogisi läpi yhdeltä istumalta. Kirjoitat todella mukaansatempaavasti ja arkesi kuulostaa ihanan täydeltä. Mielettömän mainiot lapset sinulla; tuollaista perhe-elämää minäkin haluaisin elää. :-D

Hyviä vointeja ja toivottavasti ne mokomat metarit saadaan pian pois päiviltä!

T: Elina

Sirpa kirjoitti...

Sanattomaksi veti postauksesi:( Inhimillisesti ajateltuna on niin väärin että syöpään (tai mihinkään muuhunkaan) kukaan joutuu kuolemaan ennen kuin on "elämästä kylläkseen saanut". Jostain syystä Jumala kuitenkin "ennenaikaisia" kuolemia sallii vaikka ei kärsimys Hänen hyvän tahtonsa mukaista olekaan. Minulla on vahva usko kuoleman jälkeiseen elämään mutta silti kuoleman edessä olen sanaton ja kyyneleet silmissä. Voin vain rukoilla Ebballe onnellisia päiviä ja Hyvän Jumalan läsnäoloa.

Herttuanmäen elämää kirjoitti...

Hiljaiseksi veti... Ebballe lämmin halaus ja sinulle myös.
Ihanaa että ebbella on ystäviä jotka välittää

Anonyymi kirjoitti...

Ebballe ja Tiinalle LÄMMIN HALAUS !
-pirtsikka-

Anitta kirjoitti...

Sinulle ja perheellesi leppoisaa pääsiäistä ja ebba-ystävällesi voimia tuleviin koitoksiin.

tiina kirjoitti...

Kiitos ihanat ihmiset! Arkeni on, kuten elina hyvin ilmaisi:täyttä. Välillä jopa ylitsepursuavaa. Ja tämä juhla.. olemme olleet viikon netittömien ja lähes tiettömien taipaleiden takana pohjoisessa. Yhtä juhlaa.
Loman antina +1kg, pandarusketus (tiedättehän ne renkaat silmien ympärillä..) ja niin ihania muistoja. Niistä tunnelmista jaan makupaloja ajan kanssa.

Nyt on taas arki, työ ja valkoinen talo ovat kutsuneet. Huomenna hoito, jos vereni on doupingilla noussut parempiin lukemiin. Niitä parempia lukemia kun tämän aamun labroissa oli vain markkeri, joka on pysähtynyt ihan mukavasti seiskaan. Sehän on tyydyttävä nummero, näin open näkökulmasta.

Hyviä vointeja ja aurinkokeliä teille kaikille! Special-terveiset savonmaalle, mukava oli lukea viime viestistä kelpo-olosta ja elämän iloista. Niitä lisää!

Anonyymi kirjoitti...

Hyvä, että edes markkeri. Voimia huomiseen koitokseen ja and for the days after!

Terhi kirjoitti...

Niitä parempia lukemia sinne ❤ Hyvä, että just se markkeri on parantunut :)

Aurinkoa ja kaikkea hyvää sinne!