Maanantainen työpäivä meni kuten työpäivät koulussa tapaavat mennä: täysin toisessa todellisuudessa. Opettajaa ei työpäivän aikana ehdi vaivaamaan syöpä saati pienemmät murheet, mutta koulun päätteeksi asettamani puhelimen hälytys "soita gyn.pkl" oli täysin turha. Ei ollut päässyt soitto unohtumaan, ei. Langan toisessa päässä piti oleman tietoa tulevaisuudestani, lyhyemmällä ja pitemmällä aikaperspektiivillä.
Tulevaisuusvisiot välitti päivi, yhtä empaattisesti kuin aina ennenkin.
- Ylilääkäri on katsonut sinun kuvasi, ja hänen mukaansa maksan muutos ei ole pienentynyt viime kuvista ollenkaan. Toisaalta ei ole kasvuakaan, eikä uutta levinneisyyttä. Nyt on ajateltu kolmen hoidon sarjaa vielä samalla yhdistelmällä, ja sen jälkeen tehtäisiin pet-aineenvaihduntatutkimus, jossa nähtäisiin kasvaimen tila paremmin. Miltäs tällainen suunnitelma kuulostaa?
Alku ei taaskaan kuulostanut hyvältä, mutta jätin mielipiteeni lausumatta, sillä jatkoselitys sentään tarjosi toivonpoikasta. Tuttua vitsiä mukaillen tässä oli nyt kaksi mahdollisuutta: lääke on tehonnut, mutta jäljelle on jäänyt kuollutta solukkoa, se kuuluisat 12mm. Hyvä jos on tehonnut, mutta jos ei ole tehonnut, on kaksi vaihtoehtoa: lääkkeen teho on hiipumassa tai on lakannut kokonaan. Hyvä, jos on vasta hiipumassa, mutta jos on jo hiipunut, on taas kaksi vaihtoehtoa: uusi kemikaaliyhdistelmä tai... En tiedä. Toivottavasti jotain. Tuo vitsihän päätyy lopulta selluksi ja sitä kautta vessapaperiksi, jolloin elämän todetaan menneen päin peetä:)
Huristeltuani neljäkymmentä kilometriä labraan ja takas, noudettuani peltsin päiväkodista, soitettuani mehiläisen ajanvaraukseen, keitettyäni ja tarjoiltuani sopan perheelle, ajeltuani toiset neljäkymmentä kilometriä lastenlääkärille ja apteekin kautta takas, alkoi uusi hoitosuunnitelma kuulostaa jo aivan hyvältä. Toukokuun puolen välin tietämille mentäisiin tutuilla kemikaaleilla, jotka tiedän sietäväni hyvin, ja joilla suurella todennäköisyydellä on vielä tehoa jäljellä. Ja vielä mahdollisuus, että tilanne olisi jo nyt tautivapaa. Miksi en tarttuisi toivoon, kun sitä ylilääkärin toimesta minulle tyrkytetään? Ulla toivoa mulle tyrkyttää, hän aikoo pattini myrkyttää..
Tiistain olen yrittänyt tyrkyttää itseäni myrkytettäväksi. Labrat ovat ilman douppausta kunnossa, mutta anniskelupaikka on buukattu viimeistä pöytää myöten täyteen koko viikoksi, eikä kanta-asiakaskortillakaan pääse jonon ohi. Kutsua odotellessa nautimme keuhko- ja korvatautisen peltsin kanssa kevään lämmittävistä säteistä ja suklaamunkeista. Ja kuuntelemme terassille kantautuvaa koulun kellon soittoa vailla kiireen häivää. Joku muu lähtee tunnin pitoon:)
*** muoksis: Kantaravintolastani vapautui kuin vapautuikin pöytä jo huomiseksi, hovimestari soitti. Jee jee. Oikeesti***
33 kommenttia:
No jopas on kinkkinen sinun läiskäsi kun ei tahdo edes kuvista saada selvää. Pääasia ettei sitä progressiota, sytoja peliin, kamppailu jatkukoon.
Minullekin on peti varattu huomenna sinne OYS:in kellariravintolaan. Ollaan me vain ihmeellisiä kun näin iloitsemme kyseisen ravintelin antimista. t. pete
Naapurilounas/-kahvitarjous voimassa, jahka vointi sallii... Tsemppistä!
:) no voihan nääs. Tsemppiä minä edelleen toivotan täältä. Onnittelut kanta-asiakaspaikkapaikasta!!
Ihanan värikäs ja aurinkoinen kuva, eikä näytä Peltsi kyllä yhtään potilaalta :)
Kiva kun sait sen pöytäpaikankin lopulta :) Ja siihen toivoon tartutaan kaksin käsin!
Edelleen toivon sinulle tautivapaata aikaa mutta ennen kaikkea ihanaa miten positiivisesti kirjoitat ja millainen elämänilo kuvasta välittyy:)
Oikein aurinkoista kevättä!
No niin peukutetaan täällä taas, että kaikki menee "putkeen" :) valoisia ajatuksia!
kantabaarin tarjoilulle siis suunta:) Tsemppiä ja sinniä sinulle, peltsille tsempit myös:)
Hyvä, jotta kantabaarissa palvelu pelaa ja tarjoiluja saa nopeallakin aikataululla. Hyvä niin, vaikka toisaalta voitais kyl vaihtaa tota sun baaria johkin sellaseen, jossa olis HIUKKA herkullisemmat eväät :D
Jos totta puhutaan, jo ajatus huomisen eväistä kuvottaa tässä vaiheessa iltaa.. Silti tuo meidän ravinteli -sekä kellaripuoli että ylähuone- ovat sangen suosittuja, vakiasiakkaita riittää. Suht edullinenkin tuo päivän lounas on, kaikki tarjoilut (minullakin 3ruokalajia) vain 27,40e. Valkoiset liinat (lakanat) ja pöytiin (suoneen)tarjoilu. Nautihan pete sinäkin eväistäsi;)
Peltsi oli helppo potilas. Keuhkokuume ja korvatulehdus veivät sopivasti virtaa koneesta:) Iltaa kohti moottori tuntui käyvän kuitenkin jo tuttuun tapaan ylikierroksilla.
Naapurin tarjous kuulostaa taas kovin houkuttelevalta. Harvallapa on tällaisia naapureita, jotka hoitavat koiran ja ruokkivat talon emännän..
Vointeja kaikille -ja niitä herkullisia lounaita!
Tässä tietysti maallikko taas pohtii, miksei sitä aineenvaihduntatutkimusta voida tehdä nyt samoin tein..? Mutta pääasia kumminkin että progressiota ei ole, ja olisipas erinomaista jos kuvissa näkyvä läiskä olisikin vain kuolleita syöpäsoluja.
Tsemppiä huomiseen! Omatkin murheet saivat taas perspektiiviä.
Ja peltsille paranemisia piti lisäämäni!
Huh, toivotaan sitä kuollutta solukkoa tai aineet tappakoon viimiset.
Toivoon on tartuttava, siihen pieneenkin.
Peltsille paranemisia ja sinulle voimia jaksaa uskoa, toivoa, että se pe...le saadaan nitistettyä.
Hovimestarille ablodit. Hyvä, että tiedät sietäväsi tarjoilun. Jollei kerran progressiota ole, niin kuten pete sanoi kamppailu jatkukoon ja tusinan läiskä huus helvattiin.
Jaksuja koko perheelle !
pirtsikka
Jaksamisia jälleen!
Terveiset peltoselle!
Ei varmaan tämän päivän tarjoilut niitä kaikkein tervetulleimpia olleet sinulle eikä petelle, mutta minkäs teet, kun on pakko. Asennetta ainakin teillä molemmilla riittää!
Veikkaan minäkin kuolleen solukon tai arpikudoksen puolesta - eikö noin pientä saisi jo veitsellä pois kauniita maisemia pilaamasta!?
Voimia kuitenkin taas tikkaripäiviin!
Päivän lounas on nautittu, minä sain halvalla 7,5 ekee, Tiinalla taitaa olla gurmeeta tai sitten itse ylilääkäri tarjoilemassa. Vähän oli takkuista tänään. Ensiksi ei portti vetänyt, anestesialääkäri sai sen onneksi pelittämään ja sitten odotettiin alkupalaa klo 11 saakka ja kotia pääsikin lähtemään vasta vajaa neljä. Olen joskus aikoinaan päässyt nauttimaan niitä vanhan ajan kunnon pitkiä lounaitakin ja vaikka ei ne niin kosteita olleet kuin tämän päiväinen niin niistäkin tuli joskus huono olo, mutta ei näin moneksi päivää.
Asennetta pitää olla, pientä pilkettä silmäkulmassa vaikka totista tottahan tämä on välillä on pilvisiäkin päiviä t. pete
Tsemppiä äidille ja tyttärelle- ihana kuva Peltsistä :)
t: Jokipojat vanhempineen
Kotikoneella taas, keikka onnellisesti takana.
Alkupalat venyivät meidänkin rahflassa, keittiö ei vedä aina toivotusti. Sali oli tupaten täynnä, ja venyihän siellä taas alkuiltaan. Mukavaa seuraa kuitenkin sattui, ja lääkäri jaksoi valaa toivoa tulevan suhteen. Tämä täti oli näkevinään juosteen vähän pienentyneenkin.
Kyselin jatkoistakin. Puukkoa läiskälle ei näytetä, mutta jonkin sortin paikallishoito voi tulla kokeilumielessä kysymykseen, ei kuitenkaan ole käypähoitoa. Edetään läiskän käyttäytymisen ja minun kuntoni mukaan, ja jälkimmäisessä ei onneksi ole valittamista.
Olo on saatuun myrkkysatsiin suhteutettuna aivan jees. Sopiva väsy tuntuu jäsenissä, joten se on kohta ensimmäinen primperan ja nukkumatin maille.
Öitä ystävät!
JA petelle tsemppiä päiviin seuraaviin!
On sulla kyllä aivan ihmeteltävä kunto (kun tässä muistelee miten romuna itse oli kuuden sytostaatin satsin jälkeen viime keväänä). Mukava kuulla että tämänpäiväinen lääkäri oli toiveikas ja näki "läiskälle" muitakin hoitomahdollisuuksia - mitä ne sitten olisivatkaan?
Tiinalle ja petele - MOLEMMILLE TSEMPPIÄ ja VOIMARUTISTUS !!!
pirtsikka
Niin se pet-tutkimus.. En viitsinyt niristä sen perään vielä, kait lääkäreillä on syynsä muutamaan sytosatsiin vielä. Syy voi olla myös säteilyannos, joka noissa tietokone kuvissa on kova. SÄTEILY KUN LISÄÄ SYÖPÄRISKIÄ, OLEN KUULLUT:)
Ja ne paikallishoidot, kyselin mm SIRT-hoidosta (maksan verisuonien sitominen), täsmäsädetyksestä ja poltamisesta. Kaikkea on tehty, ja tuota SIRT-tyyppistä hoitoa jo ennen SIRTTiä. On vain ollut kivulias jälkikäteen, mutta tuo SIRT on uusi tapa, ehkä parempi. Marja-lääkäri ei osannut sanoa, kun kokemusta vielä niin vähän näistä.
Virushoidoistakin on ollut puhetta, sinne on pari potilasta lähetetty, joskin laihoin tuloksin. Omakustanteisesti sinne ei oikein open palkoilla voi hakeutua, 3kerran hoitosatsi maksaisi 15000e.. Eli perusteet sinne lähettämiseen pitäisi olla vahvat. Eilinen vierustoveri tosin kertoi rohkaisevia tuloksia, hänen ystävänsä oli saanut luustoon levinneeseen rintasyöpään avun. Ainakin aluksi näyttää siltä, että tauti olisi kadonnut kokonaan, nyt odotetaan 3kk ratkaisevia kuvia. Toivotaan, toivotaan.
Uusi hoitoja tulee jatkuvasti, samaa mieltä oli lääkärini. Aivan valoisalla mielellä lähdin eiliseltä keikalta kotia kohti.
Valoista mieltä kaikille, aurinko paistakoon sisäisesti yhtä kauniisti, kuin mitä se ulkona killottaa!
On sulla ollut taas yksi kova reissu. Sun oppilas kertoi mulle, että ope on tänään pois, mutta se tulee pian takaisin. Kertoja oli villin sorttinen poika, selvästi kaipasi tuttua opea open paikalle. :) Terveisiä siis mussukoiltakin!
Halit meidän poppoolta!
rt Leena
On sulla ollut taas yksi kova reissu. Sun oppilas kertoi mulle, että ope on tänään pois, mutta se tulee pian takaisin. Kertoja oli villin sorttinen poika, selvästi kaipasi tuttua opea open paikalle. :) Terveisiä siis mussukoiltakin!
Halit meidän poppoolta!
rt Leena
Huomenna on pojat rivissä&ruodussa ja tutusti, poissaoloni jälkeen vietämme varsin leppoisan päivän ilman minkäänlaisia kähinöitä tai puhutteluja:) Kiva tulla taasen sorvin ääreen.
Kyllä se läiskä/juoste/kuolio sieltä vielä häipyy, sano mun sanoneen. Toivottavasti primperan ja salmiakki pitävät olon kohtuullisena, vähintäänkin.
Itsellä menossa neljännen hoidon 32. sairaalapäivä. Arvaa vaan, onko koti-ikävä. Valkosolut ei lähde nousuun ja siksi pitää täällä kökkiä. Ensi viikolla kai luuydinkoe ja se on sitten joko "kuolemantuomio" tai kipi-kapi Helsinkiin. Kumpikaan ei tunnu tällä hetkellä mukavalta vaihtoehdolta, mutta sitä on otettava, mitä annetaan.
Nautimme kuitenkin keväästä!
Ebba
Komppaan Kitsua; "On sulla kyllä aivan ihmeteltävä kunto (kun tässä muistelee miten romuna itse oli kuuden sytostaatin satsin jälkeen viime keväänä)." Tänään juuri sitä puuskutteluani huonekaverille muistelin. Pelottelin..
Oikein ihanaa viikonloppua teille ❤
Tsempitystä täältäkin Tiina! Muuta en osaa toivottaa! Mutta kevät ja ihana aurinko antakoon voimia kaikkeen tautitaisteluun ja iloa elämään!
T. Maikki
Tervehdys Tiina!
Kyllä niitä eri mömmöjä vielä löytyy millä käydä maksan juosteen kimppuun.
Tosiaan vointisi sytojen jälkeen on yllättävän hyvä. Se on hienoa!! Jos ope vielä kaiken tuon jälkeen jaksaa keskittää voimansa Suomen kasvaviin voimiin (oppilaisiin), on se hatunnoston arvoinen homma. =)
Oikein rentouttavaa viikonloppua sinne puolelle Suomea, pidä lippu korkealla entiseen malliin!
P.S Pakko mainita, että mikäli olet lukemista vailla Dan Brownin kadonnut symboli antoi taas ajattelemisen aihetta. Suosittelen!
hoitsu Kati =)
Kiva oli kuulla kuulumiset taas.
Ensi viikko keskittyy meikäläiselläkin OYSin tietämille. Tokikaan itse en siellä oleskele muuta kuin ehkä vieraana. Mutta sukua ja ystävää ramppaa operaatiossa jos toisessakin. Yhdellä on pelottavan iso operaatio edessä. Keskittymiskyky mihinkään muuhun on nyt vähän hukassa. Tai no, en minä uskalla keskittyä siihen operaation ajatteluunkaan, sillä pistää huolestuttaan. Joten häsellystä suuntaan jos toiseenkin luvassa...
Kiitos kamut!
Lukuvinkki kuulosti hyvältä, heti Larssonin viimeisen jälkeen sen kimppuun. Voi kyllä tällä lukutahdilla mennä tovi, väsy iskee yleensä kahden sivun jälkeen.
Ebba:Valkosolut ovat kasvussa ja kotiin pääset ensi viikolla, näin uskotaan. Ja sitten kutsuu hus, siitä lähdetään. Voimia!
Viikonloppuamme kävi piristämässä porvoon prinsessa äitinsä kera. Ihanaa ohjelmaa, tavallista elämää, huis kaukana syöpä ja kavala maalima. Näillä taas jaksaa, suomen toivoja luotsata ensi viikon.
Kaiken kruununa komea joutsenlentue lensi matalalla talomme yli ja toi kevään. Ihanaa, lits läts.
Toppahousukausi päättynyt ja kurahousukausi alkanut Oulun korkeudellakin!
Minulle kevät alkaa sepelkyyhkyjen huhuilusta aina maalis-huhtikuun vaihteessa. Mutta tänä vuonna ei ole kuulunut vieläkään, ovat jo yli viikon myöhässä.
Juoste saa hävitä nyt kyllä olemattomiin pois kiusaamasta. Piste.
Oon ajatellut sinua usein, että kuinka ihanaa että sinulla on niin mieluinen työ, että jaksat sitä tehdä ja saat siitä vielä voimiakin. Aivan upeeta, jaksamista Suomen toivojen kanssa !
Jaksamista ja voimia sinulle myös. Ja hyvää alkavaa kevättä ! Kun nuo lumet ovat lähteneet sulamaan, niin kevät tuleekin sitten yhdellä rytinällä, nautitaan keväästä !
Lähetä kommentti