Viimeisen viikon päätteeksi istahdin työpöytäni ääreen ja katselin tyhjiä seiniä. Perhoset olivat lentäneet muuttolintujen ja kevätkukkien kanssa sinisissä muovipusseissa koteihin, ja poissa olivat keppinukketeatterin satuhahmot, kaunokirjainmallit, jumppapussit ja opettajanpöydän korkeat, huojuvat tornit. Opettajaoppaat, nuotit, kalvot ja monisteet on lajiteltu niistä kaappeihin ainakin "välttävästi". Päällisin puolin näyttää "kiitettävältä", mutta kaapin ovien aukaisu paljastaa, että syksyksikin on jätetty puuhaa. Osaa pitää huolen omista tavaroistaan.. no, ehkä "tyydyttävästi".
Kevätjuhlaan liittyy aina haikeutta ja suuria tunteita. Liikutukseen ei tarvita edes suvivirttä, riittää, kun katselee viittäsataa petteriä ja adalmiinaa ympärillän. Juhlapuvuissa tai isänmaanmultaisissa farkuissa, kampauksella tai ilman kampaa, mutta niin valmiina kesään ja seikkailuun. Viimeisenä varsinaisena koulupäivänä kajautimme yhteislauluissa "käyn ahon laitaa", ja lauantaina tiedän nopeimpien siellä jo käyskentelevänkin, heti kymmenen jälkeen. Kirmatkaahan kesälaitumille, ihanat kalastajapojat ja metsästäjän alut, luonnontieteilijät ja runonikkarit, hymytytöt ja laululinnut! Nauttikaa kesästä, syksyllä nähdään!
Se syksyllä näkeminen onkin pyörinyt päässä viime päivinä. Kovin tuoreessa muistissa on samaiset hilpeät tunnelmat kahden vuoden takaa. Koulutavarat oli pakattu pahvilaatikoihin ja muutettu uuteen luokkaan. Söimme oppilaiden kanssa perinteiset jäätelöt tyhjässä luokassa, lauloimme keväiset metsät ja peipon pesän ja juttelimme kesästä. Mummolaviikkoa, telttaretkeä, suviseuroja.. suunnitelmia oli kaikilla, itse odotin eniten sisareni häitä ja riikan matkaa loppukesästä, mutta taisin jättää ulkomaanmatkan mainitsematta, kun harvalla on sellaiseen mahdollisuutta. Kun tuutit oli syöty ja kädet pesty, jaoin todistukset, opettajaa piti halatakin. Syksyllä nähtäisiin. Ja nähtiinhän me, mutta vain kolme viikkoa, jota sitäkin varjostivat jo syöpäpilvet.
Sävelet ovat tänä vuonna entisenlaiset. Päättäjäispäivä alkaa suvivirrellä ja todistuksilla, iltapäivällä on luvassa tuoreiden ylioppilaiden juhlintaa ja illalla katkotaan karttakeppiä. Häitä ei tänä kesänä ole luvassa, mutta sukulointia kyllä, ja reissaamista, ja se perinteinen kahdestaan matka. Viikon päästä olemme miehenpuolen kanssa jo budapestissa, ja lastenhoidosta kotosalla vastaavat isoisät, vuorotellen. Kiitämme etukäteen:) Ihana kesä siis on edessä, nytkin.
Jotain on myös toisin. Kaksi vuotta sitten kevätjuhlapäivänä en osannut aavistaakaan, että soluni olivat ruvenneet jakaantumaan hallitsemattomasti, ja vatsassa sikisi elämää, joskin kovin epätervettä ja ei-toivottua. Tänä kevätjuhlapäivänä en osaa kuin toivoa, että näin ei ole. Haluan sanoa varmalla futuurilla: syksyllä nähdään!
Jotain on myös toisin. Kaksi vuotta sitten kevätjuhlapäivänä en osannut aavistaakaan, että soluni olivat ruvenneet jakaantumaan hallitsemattomasti, ja vatsassa sikisi elämää, joskin kovin epätervettä ja ei-toivottua. Tänä kevätjuhlapäivänä en osaa kuin toivoa, että näin ei ole. Haluan sanoa varmalla futuurilla: syksyllä nähdään!
10 kommenttia:
No voihan kuva! Vähemmälläkin alleviivaamisella olisi uskottu. Taas välittyi tämän päivän tunnelma NIIN hyvin. Että toisilla voi ollakin tuo sanojen peräkkäin asettelun lahja. Riemua, haikeutta, epävarmuutta, pelkoa; kaikki pohjia myöten muutamassa kappaleessa.
Suvivirsi on kyllä melkoinen itketyksen paikka uskonnottomallekin, niinkuin muutkin kevätjuhlien esitykset. Joka kevät sitä menneinä vuosina odotti. Kun sitten ryhtyivät moderneiksi yhtenä yläasteen (?) keväänä, eikä suvivirttä laulettukaan, oli se ihan mahdoton pettymys! Yleisönosastoon olisi pitänyt kirjoittaa, suorastaan. Kun ei päässytkään kyynelehtimään.
Menneiden muistelua itselläni jo nämä koulujen kevätjuhlat, mutta suvivirsi tällekin vuodelle on jo laulettu. Leen@n juhlassa.
Oikein ratkiriemullista kesää, lomaa ja kaikkea mukavaa opelle ja open poppoolle! Syksyllä neloselle.
Hauska lomaa sinulle!
"Osaa pitää huolen omista tavaroistaan.. no, ehkä "tyydyttävästi"." - Hihhih ;) Onneksi en saa arviota tuosta(kaan) aiheesta tänä(kään) keväänä..
Ihanaa kesää, lomaa ja Budapestin matkaa! Ja rutkasti futuuria!
Jes Tiina ! Rutkasti futuuria ; ) JA RIEMUKASTA BUDAPESTIN A-luokan reissua ; ) IHANAA !!!
Meikkä eilen ekassa cefissä ja sängyn pohjalla sen jälkeen takuuvarmasti - join ja kävin veskissä ja siippa kantoi minulle hedelmiä ja suklaata ; ) Siipat on ihan ykkösasia aina välillä !
Hymykuvista voit arvata, että keuhkoissa ei ole etäpesäkkeitä ainakaan vielä !!! JES JES ! Olin jo varautunut lääkärikäyntiin sillä tavalla, että 1,5 - 3 v elinaikaa jäljellä ja 3 olisi jo suurta juhlaa.
Jotain kulumia siellä on ja niistä nyt aikanaan voi tulla mitä vaan, mutta show must go on - näihin tunnelmiin JA KIITOS IHANASTA LUKUANNISTA - herkisti miellyttävästi.
pirtsikka
Ihan sydämestä ottaa kun niin hyvin tunnistan nuo tunteet, kun vielä vähän aikaa sitten seuraava syksy oli itsestäänselvyys, ja nyt joutuu asettamaan kaikkeen pienen jos-sanan. Sehän ei tarkoita että olisimme synkkiä tai negatiivisia, EI ei, vaan sen pienen sanan kanssa onvaan niin vaikea tottua elämään. Lohdullista silti, että kaikki painimme saman asian kanssa.
Kaikki on hyvin, luottamusta itse kullekin tulevaan. Ihanaa lomaa, ihanaa futuutia !
Futuuria kehiin!
Kävin kuuntelemassa ekaluokkalaiseni kevätjuhlan (en nähnyt mitään, ku olen niin lyhyt) ja laulamasssa suvivirren. Näin kuinka lapseni pokkasi ekaluokan todistuksen ja olin hänestä ylpeä. Nyt voi kesä alkaa!
Kyllä suvivirsi kuuluu kevätjuhliin, se on jo ihan kansanperinnettä eikä vain virsi. Nykytrendi on, että monikansallisissakin juhlissa saa olla tällaisia elementtejä, ne kun kuuluvat kulttuuriin. Meidän perällä ollaan vielä hyvin supisuomalaisia, ettei tällaisia kysymyksiä ole jouduttu hirveäsi miettimään. Tänä vuonna kevätjuhla oli kirkossa, ja hyvin se sopi sinnekin, sir elwoodin neiti kevätkin:) vaikkei ihan perinteinen kirkkoveisu olekaan. Ja ihania nuo kevätjuhlat ovat! Vaikkei me pätkät aina kaikkea nähdäkään;)
Yksi open työvuoden parhaista päivistä oli ja meni, venähtikin. Kotiuduin reippaasti tämän vuorokauden puolella, ja päivä onkin mennyt pahasti pelastusarmeijalle. Kerran vuodessa sekin sallittakoon..
Ja ne päivän ihanimmat juhlat olivat valkolakkien luona. Itselläni on hämärä muistikuva siitä, kuinka tuoreena ylioppilaana ajatteli kaiken olevan mahdollista, maailma oli edessä! Ja olihan se.
Alkukesän ihanaa vihreää, lämpenevää ja poutaa kaikille!
Ihanaa Budapestin matkaa toivotan jo nyt, siltä varalta etten sitä ehdi käydä Pariisista toivottelemassa!
Toivottavasti täällä virtuaalimaailmassa nähdään uudestaan jo ennen syksyä. :)
Juu, täällä nähdään:) toki toki. Ja mukavaa pariisin reissua vielä!
Ensimmäisen varsinaisen lomapäivän teema on kesäkukat. Vihdoin.. mutta ensin tämä taksikuski lähtee suhaamaan kohti taideleiriä kolme neitiä takapenkillä.
Ihanaa kesälomaa ja syksyllä näette!
Upeita reisuja, kauniita kesäpäiviä, iloisia kasvimaan ruoppauksia pikkuPeltosen kanssa ja kaikkea sitä mitä kesään kuuluu!!!
Titityyy ja hiliviksis, lomalaitumet kutsuu!
Lähetä kommentti