kauniita maisemia

Puolen päivän jälkeen kirjoitin käsi täristen kasan viestejä, kaikissa sama teksti: "Ihanat tulokset heti tutkimuspöydältä päästyä: tutkakuvat kauniita ja syöpäarvo 9 eli normaali. Iloisin mielin, tiina ja mikko." Puhelin piippaili heti kohta vastausten merkiksi ja rupesin lukemaan hymynaamoilla koristeltuja onnitteluja. "Mahtavaa, yes, jihaa, herkistävää, ihanaa leijonat ihanaa". Olo oli kuin olympiasankarilla, ja sellaisena se saa luvan pysyäkin seuraavaan kontrolliin. Ihanaa!

Keskusröntgenin jukka ja syöpäpolin marianne poistivat vatsastani kaikki ePäpesäkkeet kätevästi pelkän ultra-anturin avulla. Anturi liikkui kylkikaaresta arpea pitkin alavatsalle ja takaisin, sitten vielä sama varjoaineen kanssa: maksa siisti, vatsanpeitteet pehmeät eikä vatsaontelossa nestettä. Puhtaankauniit maisemat näkyivät gynen ultrassa eri perspektiivistä, ja marianne oli tyytyväinen. Syöpäarvokaan ei ollut noussut, lääkäri ja hoitaja kertoivat kilvan, että yhdeksän on aivan sama kuin kuusi, relax nyt vaan rouva. Rouva lupasi relata.

Mariannella ei ollut edes kiire, vaikka odotushuone oli täynnä potilaita. Rennossa ja huojentuneessa ilmapiirissä muistin mielen päällä pyörineet kysymykseni ilman lunttilappua, ja lääkäri vastaili pitkäsanaisesti perustellen. Ei, geneettisperäinen syöpä ei nykytutkimuksen mukaan uusiudu sen herkemmin kuin normisyöpäkään. Suolistosyöpämarkkeria voidaan tosiaan ruveta seuraamaan, mutta lähinnä abdominaalisen residiivin varalta. Ei, ei ole syytä olettaa, että geenimutaatio aiheuttaisi muita syöpiä, vatsan alueella tai muuallakaan.

Marianne uskaltautui pohtimaan ääneen myös uusiutusriskiä, kun vähän johdattelin siihen suuntaan. Niin, sytologinen luokka on viisi eli ärhäkintähän tämäkin syöpä on, mutta tuo hormonipositiivisuus on hyvä asia, rintasyöpähän on sinulla siinä suhteessa vielä ärhäkämpi kun se ei reagoi hormoneihin. Kyllä, sinun tapauksessasi tämä vatsaontelo on juuri se todennäköisin paikka residiiville, erityisesti vatsanpeitteet, joihin se leviäisi luultavasti levymäisesti. Amerikassa tosiaan käytetään intra-abdominaalista solunsalpaajahoitoa, mutta lähinnä primäärileikkauksen yhteydessä, täälläkin siihen on valmiudet jos se yksittäistapauksessa katsottaisiin paremmaksi kuin laskimonsisäinen sytostaatti. Uusiutumaleikkauksessa yksittäisten residiivien pitäisi olla alle kaksimillisiä, jotta hyöty olisi suurempi kuin rankasta hoidosta aiheutuneet kiinnikeet ja muut haitat.

Kiitos greyn anatomian, teharin ja aikanaan tenttimäni "ihmisen anatomian ja fysiologian", pysyin mukavasti kärryillä puolituntisen vastaanoton ajan:) Mutta nyt unohdan abdominaalit, intrat ja residiivit, sytologian ja sytostaatit, ja keskityn nauttimaan hyvistä uutisista, viikonlopusta ja viinistäkin. Ja elämästä, jota tuleva vuosi tarjoillaan jo neljän kuukauden pätkissä! Ihanaa, yes, jihaa!