pikkuäiti

Lapset ovat suhtautuneet rintaleikkaukseeni tyynesti. Isommille riittää tieto siitä, ettei syöpä ole uusinut, ja he osaavat nauttia äidin sairasloman hyvistä puolista. Aamuisin ei viimeisen kouluunlähtijän tarvitse raivata pöytää, kotiavainta ei tarvitse muistaa ottaa matkaan eikä tiskikone odota koulusta palatessa tyhjentäjää, siinä ehkä kolme kärjessä. Iltapäivisin jutustellaan enemmän kuin normiarkena yleensä ehtii, koulujuttuja ja esiteinien turinoita. Tämä hengähdystauko on tehnyt hyvää muullekin kuin haavalleni.

Nelivuotiaammekin on ollut päiväkodissa lyhyempiä päiviä, ja välillä on nautittu myös arkivapaista, kuten tänään. Huomenna neiti haluaa kuitenkin taas tarhaan, siellä kun on kaverit ja ihanat päiväkodin tädit, jotka pitää kotiinlähtiessä halata moneen kertaan. Ihanat tädit pitävät myös vanhemmat ajan tasalla peltsin tekosista ja jutuista. Äidin leikkaus tiedettiin hoitopaikassa jo ennen kuin muistin siitä mainita. Peltonen on luottamuksella kertonut (kuinkahan monelle?), että äitillä ei ole enää tissejä, sillä on KAKSI VIIVAA. Heti perään neiti on kuitenkin muistanut kertoa, että HÄNEN tissinsä kyllä ovat tallella. Varmemman vakuudeksi povikuningatar on vielä nostanut paidan helman ylös ja vilauttanut etumustaan, että täällä ne on, katsokaa vaikka.

Hyvä että ovat tallella, sillä juuso, iivari ja muut vauvat tarvitsevat pikkuäidin hoivavietin iskiessä ravitsevaa rintamaitoa. Muutoinkin pikkuisista pidetään hyvää huolta, esim. vaippaa vaihdetaan alituiseen, ja ulkopuolisesta tarkkailijasta näyttää siltä, että perheeseen on iskenyt vähintäänkin rotavirus. Onneksi tukiverkostokin on olemassa, sillä jos äidillä on menoja tai väsymystä, vauvat tulevat mummun luokse hoitoon.

Eräänä iltapäivänä "mummo" luki lehteä, ja äiti hoiteli vieressä puolialastomia pikkuisiaan. Vauvat olivat kuulema kovin itkuisia, ja niitä piti lohdutella, puuhaa tuntui olevan yhdelle äidille liikaakin. Kesken touhukkaan leikin pikkuäiti totesi haaveksuen, että "isona mää haluan kyllä tulla äidiksi". Toivottavasti tulevana oikeana mummona kyselin syytä moiseen toiveeseen, olihan äidin homma selvästi aika rankkaa. Peltoselta tapaa saada rehelliset perustelut asiaan kuin asiaan, eikä nytkään tarvinnut pettyä. Kaksi syytä tuli heti mieleen: Saa pukea vauvoille kauniita vaatteita, ja saa nukkua isin kanssa isossa sängyssä.

Ei yhtään hullummin perusteltu.. mutta silti toivon, että mummoaikaan on vielä paaaaaljon vuosia.