Sää parani sen verran, että pääsin ikkunanpesuhommiin. Käsi-invaliditeettini rajoittuu vasempaan käteen, joten oikeakätisenä on turha hakea vapautusta tästä kevätpuuhasta. Viime keväänä jätin kuitenkin koko ikkunanpesu-urakan väliin, joten nyt työn jälki näkyy ja puuha on aivan mielekästä. Pesun lomassa on hyvä seurata kotipihan tapahtumia, ja niitä riittää. Pihamme on kujan kuumin kohtaamispaikka.
Nurkan takana kuutosjengi unohtaa kulkea hartiat kumarassa ja kädet taskuissa, illalla voi leikkiä vesi-ilmapallosotaa ja käydä siinä sivussa henkeviä keskusteluja. Yläkouluun siirtyminen, luokkajako ja jääkiekko kuulostavat olevan kokoontumisen teemat, välillä puhutaan tytöistäkin. "Sit rosa varmaan sanoo, et voi ei, mä en ehtinyt meikata tänä aamuna.. ja sit se kulkee näin..", esittää paavo ja sipsuttaa skeittikengissään, lanteet keikkuen terassimme poikki. Ja sitten nauretaan, koko jengi.
Trampoliinilla on tungosta. Yleisönosastokirjoituksista, varoittavista esimerkeistä ja lastenkirurgien vetoomuksista huolimatta trampallamme ei ole suojaverkkoa, mutta kokoa löytyy. Keskellä hyppiessä ei pi-täi-si päästä tippumaan. Säännöksi on sovittu, että vain yksi pomppii kerrallaan, tämä sopimus pitääkin joskus. Keittiön ikkunasta laskettuna tällä erää pyöreän patjan päällä istuskelee peltonen plus neljä noin viisivuotiasta. Välillä pompitaan, välillä väännetään vitsiä, jota vain viisivuotiaat ymmärtävät. "Kattokaa kaikki, tää on pippelihyppy!".
Koululaisneidit, se kujamme vakiporukka, norkoilee trampan lähettyvillä, ja yrittää tehdä vaihtokauppaa pienten kanssa hyppyvuorosta. Kun kaupat eivät ota onnistuakseen, ryhtyvät neitokaiset siivoamaan leikkimökkiä. Jutut eivät kantaudu ikkunanpesijälle saakka, mutta nuorten naisten keskustelut tapaavat liikkua koulupäivän vaiherikkaissa käänteissä. Kuka sanoi ja mitä, miksi ja kenelle, ja laitetaanko huomenna ne tunikat ja legginsit päälle. Tässä jengissä on kiva olla samis.
Sitten on yksi rouvajengi. Pihamaamme sijasta se seikkailee virtuaalisilla hiekkalaatikoilla, kulkee iltalenkillä verkkopoluilla. Tämän jengin jutun aiheet ovat elävästä elämästä ja vähän tuon puoleisestakin, vaikeita aiheita ei näissä piireissä kaihdeta. Yhteisenä nimittäjänä toimii Vakava Sairaus, jonka tämä jengi haluaa pitää aisoissa niin fyysisesti kuin henkisestikin. Tästä jengistä olen mahdottoman iloinen, sillä tässä seurassa jokainen jäsen saa olla oma itsensä. Arvatenkin kaikki saavat enemmän kuin antavat, ja iloa riittää laajemmallekin yleisölle. Hyvät herrat ja rouvat, saanko esitellä: the pallopäät!
Vappuilotteluni lähti ilmapallon tavoin lentoon, ja kohta rupesi vappuisia naamoja ilmestymään blogeihin. Jengimme jäsen rk kokosi pallopääkuvamme kollaasiksi, jonka uskallan julkaista, nämä kun ovat niin kertakaikkisen hauskoja ja osuvia. Osuvia, tosiaankin. Näin uskallan väittää, vaikka vaikkemme kaikki olekaan kohdanneet irl, in real life. Tärkeäksi ja tutuksi voi tulla myös tällä virtuaalisella leikkipaikalla.
Tässä me siis olemme. Minut tunnette, ystäväni löydät linkkien kautta.
Rouva vaaleanpunainen on sanna, puuhatäti.
Kitsune on japania ja tarkoittaa.. kettua.
Tee julistaa blogissaan, että "hiusmuodissakin vähemmän on tänä vuonna enemmän".
Betty tiedetään sporttiseksi.
Tilu on esteetikko.
Rk taitelee.
Kiitos, kiitos, kiitos kaikki pallopäät ja muu virtuaalijengi! Leikitään, pompitaan ja lenkkeillään vastakin yhdessä!
Kuuluisia (?) potilaita..
2 vuotta sitten
8 kommenttia:
Tää "ei-niin-itkuherkkä" pillittää täällä. Niin ihana on tekstisi. Mä oon niin ylpee pallopää-jengiläinen. Voi hitsin hitsi. Kiitos ja halaus.
No onneks Sanna sanoi sen ääneen, muuten en olis kehannut, mullekin tuli tippa silmänurkkaan... sinä olet niin loistava kirjoittaja. Niin totta, kaikki kohdat. Meillä on seiska pian takana, ja vuodessa onkin sitten tapahtunut taas tosi paljon, kiltihköt yläasteelle menijät muuttuvatkin yhtäkkiä hormonimurkuiksi.
Ja tuo pallopääjengi, mitkä voimavarat tuossa tätijengissä piileekään ! Olen todella onnekas kun saan olla mukana !!!! : )
Ihana kaverikuva!!
Kiitos Tiina ja Ärkoo, kiitos kaikki pallopäät ja muu virtuaalijengi! Aurinkokin paistaa tänään ja mittarinlukemat nousee ihan silmissä :)
Heh - vähäks ollaa samiksii!
Betty sen sanoi. Niin kurja kuin tämä sairaus onkin, pallopääjengi tekee sen helpommaksi kantaa. Hyvä me. :)
Heipsis pallopäät ja muut kaverit:)
Lämpömittarin lukemat tosiaan nousevat aivan silmissä.. samoin silmut puhkeavat. Ajelimme keskiviikkona villilän kevättä katsomaan, täällä ollaan jo pari askelta lähempänä kesää. Pitkä viikonloppu on mukavasti aikataulutettu, ohjelmatoimistona koiramäen serkukset eli ohjelma on suunnattu "pentuikäisille". Lastenteatteria, lystipäivää ja päiväunia ainakin on luvassa.
Puuhakkuudesta huolimatta tämä on aika kivaa vaihetta perhe-elämässä: isommat lähtevät vielä reissuun mukaan, unohtavat olla isoja ja leikkivät pienempien kanssa hiekkiksellä.. Totta betty, vuodessa varmaan tapahtuu paljon. Että sitäkin nautittavampaa tämä nyt on.
Kauniita mittarilukemia ja kevätpäiviä itse kullekin!
Heips, vietettiin torstaista viikonloppu mökillä ja pääsin nyt vasta ihailemaan pallopääjengin luokkakuvaa. Kiitos, onpa hieno kirjoitus. On kunnia kuulua tuohon joukkoon.
Meilläkin on jo toinen trampoliini menossa ja se on käyttöasteeltaan varmastikin kaikkein paras lelu.
Vaikka on yritetty pitää hyppijöiden lukumäärä yhtenä, heti kun silmä välttää on kuitenkin kaikki läsnäolijat hyppelemässä.
Onneksi mitään haavereita ei ole sattunut. Hyppimisen lisäksi tramppiksella harrastetaan painia, polttopalloa ja kaikenlaisia äänekkäitä leikkejä, joiden säännöt muuttuvat kinastelujen myötä. Naapurit varmastikin välillä kärsivät näistä sääntömuutoksista, mutta onneksi nuo ottelut käydään ennen ilta yhdeksää, joten kenenkään yöunet ei varmastikaan niistä kärsi.
Lähetä kommentti